"Se ei ole niin yksoikonen juttu..." : kuntoutuksellinen näkökulma katkaisuhoitoprosessiin Lapin alueella

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin katkaisuhoidon läpikäyneiden henkilöiden ja työntekijöiden kokemuksia Lapin pienissä kunnissa toteutettavista katkaisuhoidosta ja sen jälkeisistä palvelujärjestelmän tarjoamista tuen muodoista. Vertailukohtana käytettiin päihdehuollon erityispalveluyksikössä toteutettavaa katkaisuhoitoa ja kuntoutusta. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia merkityksiä katkaisuhoito ja tukitoimenpiteet saavat osana ongelmallisesta päihteidenkäytöstä irrottautumisen prosessia. Jatkohoitoon ohjaamisessa katkaisuhoidon jälkeen on todettu olevan ongelmia, joten tutkimuksessa kysytään, näyttäytyykö katkaisuhoito irrallisena päihteidenkäyttökierteen tilapäisesti katkaisevana toimenpiteenä vai johtaako se pidemmälle tähtäävään päihdekuntoutusprosessiin.

Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimukseen haastateltiin kuutta katkaisuhoidon läpikäynyttä ja sen jälkeen palvelujärjestelmän tarjoaman tuen piiriin ohjattua henkilöä, kolmea päihdehuollon erityispalveluyksikön työntekijää ja yhdeksää terveyskeskusten työntekijää. Aineisto analysoitiin Erving Goffmanin kehysanalyysia soveltaen, ja analyysissa käytettiin apuna Atlas.ti-ohjelmaa.

Terveyskeskuksissa katkaisuhoito näyttäytyy ennen kaikkea lääketieteellisenä toimenpiteenä, erityispalveluyksikössä korostuu lisäksi psykososiaalinen puoli. Asiakkaiden huonon fyysisen ja psyykkisen kunnon vuoksi katkaisuhoito on usein hengen pelastavaa toimintaa. Lyhyellä tähtäimellä katkaisuhoidolla tavoitellaan hetkellistä olotilan helpottumista, ja pahimmillaan se auttaa asiakasta toipumaan takaisin juomiskuntoon. Parhaimmillaan katkaisuhoito on pysähdys, joka antaa mahdollisuuden elämänmuutoksen käynnistämiseen. Varsinainen työ elämänmuutoksen toteuttamiseksi alkaa vasta katkaisuhoidon jälkeen, ja useimmat päihteidenkäyttäjät tarvitsevat tässä vaiheessa palvelujärjestelmän tukea. Tuki on tärkeä osa kuntoutumista, mutta sitä ratkaisevampaa on yksilön oma tahto muuttaa elämäänsä.