Työ ja työttömyys työllistymishankkeen asiakkaiden kokemuksissa
Tepsa, Mervi (2012)
Tepsa, Mervi
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206041155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206041155
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää työllistymishankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden näkökulmasta, mitkä tekijät tukevat työllistymistä ja mikä on työn merkitys työllistyneelle. Tutkimuksen yhdeksän 40–58-vuotiasta haastateltavaa olivat työllistymishankkeen asiakkaita. Hankkeessa laadittiin yksilöllinen työhönvalmennussuunnitelma ja asiakas sai työllistymisprosessissa tukea työhönvalmentajalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Sisällön analyysissä hyödynnettiin lähestymistavaltaan laajaa työllistyvyysteoriaa. Tulokset jäsenneltiin viiteen teemaan: työn ja työttömyyden merkitys, työllistymiskokemukset, työllistymistä tukevat ja estävät tekijät ja kokemukset hankkeesta.
Työ kuului haastateltavien mielestä normaaliksi koettuun elämään. Työllä koettiin olevan eniten sosiaalista ja taloudellista merkitystä. Työ paransi toimeentuloa ja vahvisti yhteiskuntaan kuulumista työyhteisön jäsenyyden ja arvostuksen kautta. Työn henkinen merkitys koettiin voimavarojen vahvistumisena. Hyödyllinen tekeminen lisäsi mielenvirkeyttä sekä ajan- ja elämänhallintaa. Työttömyys puolestaan lisäsi riippuvuutta, vähensi sosiaalisia kontakteja ja heikensi mielialaa. Työttö-myys koettiin neljäkymmenvuotiaiden ryhmässä silti enimmäkseen arkipäiväiseksi. Yli 50-vuotiaiden suhtautuminen työttömyyteen oli negatiivisempaa kuin nuorempien.
Haastateltavat ovat siirtyneet työelämässä jatkuvasti asemasta toiseen. Joillakin yli 50-vuotiaista on pitkä työura ja kahdella kausityöpaikat. Haastateltavilla oli paljon kokemusta erilaisista työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Eri-ikäisillä oli erilainen näkemys viranomaisten osuudesta työllistymisessä. Vanhemmat korostivat itse löytäneensä työpaikkansa ja nuoremmat pitivät luonnollisena, että työvoimaviranomaiset ohjaavat eri toimenpiteisiin. Kursseista ei ole haastateltujen kokemuksen mukaan hyötyä työllistymiselle, mutta ne tuovat vaihtelua ja rytmiä työttömyyteen. Tärkein työllistymistä tukeva tekijä haastateltavien mukaan on työnhakijan pätevyys ja halu työntekoon sekä työharjoittelu. Työllistymistä estää palkkatyöpaikkojen vähyys tai ettei työnhakijan ammattitaito vastaa kysyntää. Työmotivaation puute, sairaus ja perhevelvollisuudet voivat myös estää työllistymistä. Hankkeessa saatu henkilökohtainen tuki oli joillekin tärkeää. Haastatellut kaipasivat työllistymishankkeessa ammatinvalinnanohjausta ja yksilöllisempää huomioimista. Työllistymisen tukemisessa hankkeessa tulisi lisätä myös työnantajayhteistyötä.
Työ kuului haastateltavien mielestä normaaliksi koettuun elämään. Työllä koettiin olevan eniten sosiaalista ja taloudellista merkitystä. Työ paransi toimeentuloa ja vahvisti yhteiskuntaan kuulumista työyhteisön jäsenyyden ja arvostuksen kautta. Työn henkinen merkitys koettiin voimavarojen vahvistumisena. Hyödyllinen tekeminen lisäsi mielenvirkeyttä sekä ajan- ja elämänhallintaa. Työttömyys puolestaan lisäsi riippuvuutta, vähensi sosiaalisia kontakteja ja heikensi mielialaa. Työttö-myys koettiin neljäkymmenvuotiaiden ryhmässä silti enimmäkseen arkipäiväiseksi. Yli 50-vuotiaiden suhtautuminen työttömyyteen oli negatiivisempaa kuin nuorempien.
Haastateltavat ovat siirtyneet työelämässä jatkuvasti asemasta toiseen. Joillakin yli 50-vuotiaista on pitkä työura ja kahdella kausityöpaikat. Haastateltavilla oli paljon kokemusta erilaisista työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Eri-ikäisillä oli erilainen näkemys viranomaisten osuudesta työllistymisessä. Vanhemmat korostivat itse löytäneensä työpaikkansa ja nuoremmat pitivät luonnollisena, että työvoimaviranomaiset ohjaavat eri toimenpiteisiin. Kursseista ei ole haastateltujen kokemuksen mukaan hyötyä työllistymiselle, mutta ne tuovat vaihtelua ja rytmiä työttömyyteen. Tärkein työllistymistä tukeva tekijä haastateltavien mukaan on työnhakijan pätevyys ja halu työntekoon sekä työharjoittelu. Työllistymistä estää palkkatyöpaikkojen vähyys tai ettei työnhakijan ammattitaito vastaa kysyntää. Työmotivaation puute, sairaus ja perhevelvollisuudet voivat myös estää työllistymistä. Hankkeessa saatu henkilökohtainen tuki oli joillekin tärkeää. Haastatellut kaipasivat työllistymishankkeessa ammatinvalinnanohjausta ja yksilöllisempää huomioimista. Työllistymisen tukemisessa hankkeessa tulisi lisätä myös työnantajayhteistyötä.
Kokoelmat
- Pro gradut [3934]