Osallisuus liikuttaa : nuoret mukana kunnallisessa terveysliikuntaohjelmatyössä

Abstract

Kuudessa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa laadittiin nuorten terveysliikuntaohjelma vuosille 2010-2012. Kuntien nuoria oli mukana ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa. Pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka nuorten terveysliikuntaohjelman suunnittelu- ja toteuttamisprosessi laadullisesti toteutuu nuorten näkökulmasta, millaisia osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksia nuorille syntyi ohjelman aikana ja millaisia merkityksiä he antavat toimimiselleen ohjelmatyössä. Lisäksi selvitettiin nuorten mielipiteitä kuntansa nuorten liikuntapalveluista.

Tutkimus toteutui neljässä kunnassa: Haukipudas, Utajärvi, Kuusamo ja Pudasjärvi. Tutkimus toteuttettiin ryhmäteemahaastattelun ja swot –analyysin avulla. Teemahaastattelua täydennettiin tarina-viivamenetelmän avulla. Nuorten osallisuuden kokemuksia peilattiin Hartin vuonna 1994 esittämiin osallisuuden portaisiin.

Terveysliikuntaohjelman suunnittelu ei toteutunut nuorten osallisuutta tukien. Prosessi toteutui aikuisjohtoisesti eikä todellista osallisuutta ja vaikuttamisen kokemusta syntynyt. Ohjelma toteutuksessa nuoret olivat mukana monissa interventioissa aktiivisina toimijoina. Interventioissa nuoret kokivat runsaasti osallisuuden kokemuksia. He olivat mukana koko prosessin ajan; suunnittelijoina, ohjaajina ja osallistujina. He saivat itse valita osallistumisensa muodon. Hartin mukaan olennaista ei ole se, että nuori toimii osallisuuden ja vaikuttamisen korkeimmalla tasolla, vaan se, että hän voi osallistua itselleen sopivimmalla tavalla.

Nuoret kokivat pystyvänsä vaikuttamaan toimiessaan terveysliikuntaohjelmassa. Näissä interventioissa he saivat itse suunnitella ja toteuttaa matalan kynnyksen liikuntatoimintaa. Lisäksi he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan lähiympäristönsä liikuntaolosuhteisiin toimimalla liikuntatutoreina, liikunnan ideariihen, nuorisovaltuuston ja oppilaskunnan kautta.

Nuoret nimesivät tärkeimmäksi merkityksekseen interventioissa toimimiselleen mukavan yhdessäolon, liikunnan ilon ja vertaiskokemuksen. Nuorille oli tärkeää, että heidän organisoimiin matalan kynnyksen liikuntaryhmiin sai jokainen tulla sellaisena kuin oli.

Kuntansa liikuntapalveluihin nuoret olivat pääosin tyytyväisiä. Palveluita oli monipuolisesti keskustaajamissa. Sivukylien liikuntapalvelut huolestuttivat heitä sen sijaan kovasti. Nuoret toivoivat seurojen muuttavan toimintaansa kilpailullisuudesta enemmän harrasteliikunnan suuntaan.