Liikearvon alaskirjauksen vaikutus osakkeen epänormaaliin tuottoon suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Abstract

Etenkin 2000-luvun puolivälissä yritysten omaisuusarvot ja osakkeet arvostettiin korkealle, kun uusia markkinoita ja kasvua haettiin yritysostojen sekä liiketoimintasiirtojen avulla. Yritysten liikearvojen määrät kasvoivat yritysostojen seurauksena.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella liikearvon luonnetta tase-eränä, sekä selvittää empiirisen aineiston avulla vaikuttaako liikearvon alaskirjaus osakkeen epänormaaliin tuottoreaktioon vuosittaisen tulosjulkistuksen yhteydessä. Metodologiana käytettiin tapahtumatutkimusta.

Tutkimusta varten kerättiin tilinpäätöstietoja suomalaisista OMX Helsinki -pörssilistalla noteeratuista yhtiöistä 1.7.2007–20.4.2011 väliseltä ajalta. Tutkimusikkunaksi valittiin julkistuspäivä, sekä kumulatiiviset viiden ja kymmenen päivän periodit. Tutkimusta varten muodostettiin epänormaaleille tuotoille regressiomallit. Epänormaalia tuottoa selittävien tekijöiden vaikutusta testattiin tapahtumaikkunoissa lineaarisella regressioanalyysilla. Teoriaosuuden aineistoina käytettiin pääasiassa IFRS-standardit -teoksesta, ulkomaisista ja kotimaisista tutkimusartikkeleista sekä suurten tilintarkastusyhtiöiden laatimista tilinpäätösraportoinnin ohjeista.

Tutkimus osoitti, että noteerattujen yhtiöiden IFRS 3 -standardin mukainen liikearvo on erityislaatuinen omaisuuserä, joka voidaan jakaa komponentteihin. Omaisuuserän luonteen liikearvo saa ydin liikearvosta, joka on kahden komponentin, going concern - eli jatkamisarvo sekä synergiaetujen arvo, summa. IFRS-liikearvoon tehdään IAS 36 -standardin mukaisia arvonalentumistestauksia. Testauksissa keskeisessä roolissa ovat johdon estimaatit tulevaisuuden tuotto-odotuksista, mikä altistaa liikearvon alaskirjauksen erääksi tuloksenjärjestelykeinoksi.

Empiiriset tulokset osoittivat, että tulosjulkistuksen yhteydessä liikearvon alaskirjauksella oli informaatiosisältöä sijoittajille julkistuspäivänä markkina-arvoltaan yli 200 miljoonan euron arvoisten pörssiyhtiöiden keskuudessa. Vaikutus oli mittaustavasta riippuen -2,2 tai -2,3 %:ia. Tapahtumapäivän jälkeen alaskirjauskella ei sen sijaan riittänyt selitysvoimaa tuottoreaktiossa. Tulosyllätyksen vaikutus tulosjulkistuksen yhteydessä oli alaskirjausta vahvempi ja sen vaikutus ulottui koko tapahtumaikkunalle, eli kymmenteen päivään asti tulosjulkistuksesta.