Sosiaali- ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteet ammattiopistossa
Viik, Riika (2011)
There are no files associated with this item.
Viik, Riika
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimus tarkastelee ammattiopiston opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteita sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen tuloksia vertailtiin liiketalouden ja hallinnon alan vastauksiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin tiedossa olevien taustatekijöiden vaikutuksia kyseisiin yrittäjyysasenteisiin. Aineistona käytettiin Omnia ammattiopiston opettajille ja opiskelijoille, Kädet007 -projektiin vuosina 2009 ja 2010, tehtyjä yrittäjyysasennekyselyjä. Aineisto on kerätty opettajilta ja opiskelijoilta kahtena peräkkäisenä syksynä, sähköisesti, Digium - ohjelmiston avulla. Kyselytutkimuksen analysointiin käytettiin vastausten frekvenssijakaumien
tarkastelua sekä ristiintaulukointia.
Tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi määriteltiin keskeisimmät käsitteet: yrittäjä, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyysasenne sekä sosiaali- ja terveysala. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös yrittäjyysasenteita aikaisempien tutkimuksien perusteella. Aikaisempien tutkimuksien perusteella huomattiin, että yrittäjyyskasvatuksella voi vaikuttaa oleellisesti yrittäjyysasenteisiin ja mitä enemmän kosketuspohjaa on yrittäjyyteen, sitä varmempi aikomus on alkaa yrittäjäksi.
Tutkimustulosten mukaan opettajien yrittäjyysasenteet voidaan tulkita hieman opiskelijoiden yrittäjyysasenteita positiivisemmiksi. Sukupuolesta tai koulutustaustasta riippumatta keskimäärin puolet vastanneista opettajista aikoo alkaa yrittäjäksi. Kaikkein todennäköisimmin yrittäjiksi alkavat kuitenkin liiketalouden ja hallinnon miespuoliset opiskelijat ja kaikkien epätodennäköisimmin sosiaali- ja terveysalan naisopiskelijat. Yrittäjyyteen selvästi yhdistettävää riskinottokykyä omaa tulosten mukaan eniten liiketalouden ja hallinnon, miespuoliset, opiskelijat. Tämä voi aikaisempien tutkimusten mukaan selittää heidän todennäköistä yrittäjäksi ryhtymistä.
Sosiaali- ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteiden ei tutkimustulosten mukaan nähdä poikkeavan oleellisesti muista aloista, vaikkakin sosiaali- ja terveysalalle tyypillisiä pehmeät arvot oli ajoittain nähtävissä vastauksissa. Sekä opettajista että opiskelijoista suurin osa kokee yrittäjyyskasvatuksen tärkeäksi ja saavansa sopivasti sitä.
tarkastelua sekä ristiintaulukointia.
Tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi määriteltiin keskeisimmät käsitteet: yrittäjä, yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyysasenne sekä sosiaali- ja terveysala. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös yrittäjyysasenteita aikaisempien tutkimuksien perusteella. Aikaisempien tutkimuksien perusteella huomattiin, että yrittäjyyskasvatuksella voi vaikuttaa oleellisesti yrittäjyysasenteisiin ja mitä enemmän kosketuspohjaa on yrittäjyyteen, sitä varmempi aikomus on alkaa yrittäjäksi.
Tutkimustulosten mukaan opettajien yrittäjyysasenteet voidaan tulkita hieman opiskelijoiden yrittäjyysasenteita positiivisemmiksi. Sukupuolesta tai koulutustaustasta riippumatta keskimäärin puolet vastanneista opettajista aikoo alkaa yrittäjäksi. Kaikkein todennäköisimmin yrittäjiksi alkavat kuitenkin liiketalouden ja hallinnon miespuoliset opiskelijat ja kaikkien epätodennäköisimmin sosiaali- ja terveysalan naisopiskelijat. Yrittäjyyteen selvästi yhdistettävää riskinottokykyä omaa tulosten mukaan eniten liiketalouden ja hallinnon, miespuoliset, opiskelijat. Tämä voi aikaisempien tutkimusten mukaan selittää heidän todennäköistä yrittäjäksi ryhtymistä.
Sosiaali- ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteiden ei tutkimustulosten mukaan nähdä poikkeavan oleellisesti muista aloista, vaikkakin sosiaali- ja terveysalalle tyypillisiä pehmeät arvot oli ajoittain nähtävissä vastauksissa. Sekä opettajista että opiskelijoista suurin osa kokee yrittäjyyskasvatuksen tärkeäksi ja saavansa sopivasti sitä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]