Siirtohinnoittelun ongelmat verohallinnon sekä yritysten näkökulmasta
Wallin, Minna (2010)
There are no files associated with this item.
Wallin, Minna
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Siirtohinnoittelulla (transfer pricing) tarkoitetaan toisiinsa etuyhteydessä olevien osapuolten keskenään tekemien liiketoimien hinnoittelua. Tutkielmassa haetaan vastausta kysymyksiin miten verohallinto sekä yritysedustajat näkevät siirtohinnoittelun ja sen käytön sekä osoittaa siirtohinnoittelun ongelmakohdat. Työn tavoitteena on luoda alustava malli siirtohinnoittelun ongelmista kirjallisuuden perusteella ja verohallinnon sekä yritysedustajien haastatteluilla tarkentaa mallia. Tutkielmassa tarkastellaan pääasiassa Suomessa tapahtuvaa toimintaa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavina ovat verohallinnon keskeisimmät siirtohinnoitteluasiantuntijat sekä yrityskonsultteina toimivia henkilöitä. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä viittä henkilöä.
Suurimpina ongelmina, jotka näkyivät teoriassa ja empiriassa olivat sekä verohallinnolle että yrityksille siirtohinnoittelutarkastuksien pitkät kestot sekä aineettoman omaisuuden käyvän arvon määrittäminen. Myös eri maiden verottajien eturistiriidat, vertailukohteiden määrittäminen, liiketoimintamallien uudelleenjärjestelytilanteet, puutteelliset dokumentoinnit, siirtohinnoittelun työläys kokonaisuutena, kustannustenjakojärjestelyt, oikaisut sekä lainsäädännön soveltamisen ongelmat nähtiin kohtalaisina ongelmina sekä yrityksille että verohallinnolle empirian ja teorian pohjalta. Teoriassa sekä empiriassa yritysten näkökulmasta verohallinnon henkilöstön tietotaitotaso nähtiin merkittävänä ongelmana. Empiriasta nousi voimakkaasti esille myös erimielisyydet tapauksen faktoista, tullien ja arvonlisäverotuksen yhdistämisen vaikeus siirtohinnoitteluun sekä oikaisulautakuntien ja hallinto-oikeuksien tietotaitotason oletettavat puutteet. Ainoastaan verohallintoa koskevana suurimpana haasteena empirian perusteella nähtiin verohallinnon kyky tunnistaa siirtohinnoittelun trendejä. Yritysten suurimmaksi kipukohdaksi muodostuu kaksinkertainen verotus. Myös dokumentoinnin tekemisestä aiheutuva lisätyö koetaan merkittäväksi ongelmaksi niin kuin keskinäisen sopimusmenettelyn pitkä kestokin. Kohtalaisia ongelmia yrityksille aiheutuu esimerkiksi markkinaehtoisen hinnan määrittämisestä. Iso osa haasteista oli yhteisiä sekä verohallinnolle että yrityksille ja nousi myös kirjallisuudesta.
Suurimpina ongelmina, jotka näkyivät teoriassa ja empiriassa olivat sekä verohallinnolle että yrityksille siirtohinnoittelutarkastuksien pitkät kestot sekä aineettoman omaisuuden käyvän arvon määrittäminen. Myös eri maiden verottajien eturistiriidat, vertailukohteiden määrittäminen, liiketoimintamallien uudelleenjärjestelytilanteet, puutteelliset dokumentoinnit, siirtohinnoittelun työläys kokonaisuutena, kustannustenjakojärjestelyt, oikaisut sekä lainsäädännön soveltamisen ongelmat nähtiin kohtalaisina ongelmina sekä yrityksille että verohallinnolle empirian ja teorian pohjalta. Teoriassa sekä empiriassa yritysten näkökulmasta verohallinnon henkilöstön tietotaitotaso nähtiin merkittävänä ongelmana. Empiriasta nousi voimakkaasti esille myös erimielisyydet tapauksen faktoista, tullien ja arvonlisäverotuksen yhdistämisen vaikeus siirtohinnoitteluun sekä oikaisulautakuntien ja hallinto-oikeuksien tietotaitotason oletettavat puutteet. Ainoastaan verohallintoa koskevana suurimpana haasteena empirian perusteella nähtiin verohallinnon kyky tunnistaa siirtohinnoittelun trendejä. Yritysten suurimmaksi kipukohdaksi muodostuu kaksinkertainen verotus. Myös dokumentoinnin tekemisestä aiheutuva lisätyö koetaan merkittäväksi ongelmaksi niin kuin keskinäisen sopimusmenettelyn pitkä kestokin. Kohtalaisia ongelmia yrityksille aiheutuu esimerkiksi markkinaehtoisen hinnan määrittämisestä. Iso osa haasteista oli yhteisiä sekä verohallinnolle että yrityksille ja nousi myös kirjallisuudesta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4085]