Eriytetyn tuloverojärjestelmän tavoitteet ja käytäntö noteeraamattoman osakeyhtiön osakkaan verotuksessa
Hästbacka, Marianne (2010)
There are no files associated with this item.
Hästbacka, Marianne
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Noteeraamattoman osakeyhtiön osakkaan verotus on ollut viimevuosina ajankohtainen verotuksen kysymys. Erityisesti verokohtelun oikeudenmukaisuutta nykyverojärjestelmässä on pohdittu. Lakimuutoksessa työpanokseen perustuvasta osingosta tehtiin muun kuin omistuksen suhteen jaetusta osingosta ansiotuloveronalaista tuloa 1.1.2010 jälkeen nostetuista osingoista. Valtionvarainministeriö on asettanut verotuksen kehittämistyöryhmän toimikaudelle 1.10.2008 – 31.12.2010, jonka tarkoituksena on selvittää verotuksen rakennemuutoksia suotuisan tuottavuuskasvun, korkean työllisyysasteen ja yrittäjyyden kannalta. Työryhmä julkaisi väliraportin kesäkuussa 2010.
Eriytetty tuloverojärjestelmä on otettu käyttöön Suomessa 1993. Tässä järjestelmässä pääomatuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan ja ansiotuloja progressiivisesti. Tulolajien verokohtelun suuri ero on aiheuttanut tilanteen, jossa tulolajeja ja tulonsaajia ei kohdella yhdenmukaisella tavalla. Asetelmassa pörssinoteeraamattoman osakeyhtiön osakkaalla on hyvät verosuunnittelu mahdollisuudet veron minimoimiseksi. Verotuksen tavoitteiden oikeudenmukaisuuden ja neutraalisuuden näkökulmasta näitä verosuunnittelu mahdollisuuksia pitäisi pienentää. Verotuksen kehittämistyöryhmä on väliraportin ehdotuksessaan puuttunut tähän ongelmaan.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty empiriasidonnaisella usean tapauksen tutkimuksella, miten hyvin tutkimuksen aineistossa on käytetty verotuksellisesti edullisinta voitonjakomuotoa julkisesti noteeraamattomassa osakeyhtiössä. Tutkimuksessa selvitettiin palkkatulon ja osinkotulon verorasituksen eroja, sekä tutkittiin oliko yhtiöistä otettu tuloa tavalla, jossa verorasitus olisi mahdollisimman pieni. Toteutunutta käytäntöä peilattiin nykyverojärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja neutraalisuustavoitteisiin. Tutkimuksen tulosten perusteella nykyverojärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja neutraalisuustavoitteet eivät näyttäisi toteutuvan osinkotulon ja palkkatulon verorasitusten suurten erojen vuoksi.
Eriytetty tuloverojärjestelmä on otettu käyttöön Suomessa 1993. Tässä järjestelmässä pääomatuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan ja ansiotuloja progressiivisesti. Tulolajien verokohtelun suuri ero on aiheuttanut tilanteen, jossa tulolajeja ja tulonsaajia ei kohdella yhdenmukaisella tavalla. Asetelmassa pörssinoteeraamattoman osakeyhtiön osakkaalla on hyvät verosuunnittelu mahdollisuudet veron minimoimiseksi. Verotuksen tavoitteiden oikeudenmukaisuuden ja neutraalisuuden näkökulmasta näitä verosuunnittelu mahdollisuuksia pitäisi pienentää. Verotuksen kehittämistyöryhmä on väliraportin ehdotuksessaan puuttunut tähän ongelmaan.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty empiriasidonnaisella usean tapauksen tutkimuksella, miten hyvin tutkimuksen aineistossa on käytetty verotuksellisesti edullisinta voitonjakomuotoa julkisesti noteeraamattomassa osakeyhtiössä. Tutkimuksessa selvitettiin palkkatulon ja osinkotulon verorasituksen eroja, sekä tutkittiin oliko yhtiöistä otettu tuloa tavalla, jossa verorasitus olisi mahdollisimman pieni. Toteutunutta käytäntöä peilattiin nykyverojärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja neutraalisuustavoitteisiin. Tutkimuksen tulosten perusteella nykyverojärjestelmän oikeudenmukaisuus- ja neutraalisuustavoitteet eivät näyttäisi toteutuvan osinkotulon ja palkkatulon verorasitusten suurten erojen vuoksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [3934]