Vertikaalisen ohjausmallin käyttöönottoprojektin arviointi kohdeyrityksessä
Keränen, Ilkka (2011)
Keränen, Ilkka
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011017
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on arvioida vertikaalisen ohjausmallin käyttöönottoprojektia kohdeyrityksessä. Tutkimusongelma on jaettu kolmeen osaan: 1. Kuinka vertikaalisen ohjausmallin käyttöönotossa on onnistuttu? 2. Mitkä syyt ovat johtaneet onnistumisiin/epäonnistumisiin? 3. Miten kohdeyrityksen tulisi toimia ohjausmallin toteuttamisessa tästä eteenpäin?
Vertikaalinen järjestelmä tuottaa kohdeyritykselle informaatiota kustannuksista ja kannattavuudesta. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsitellään toimintolaskentaa ja avoimet kirjat -periaatetta, koska vertikaalinen laskentajärjestelmä pohjautuu toimintolaskentaan ja avoimet kirjat -periaate liittyy kustannustiedon jakamiseen, mikä on vertikaalisen laskentajärjestelmän yksi tärkeä osa-alue. Kannattavuusanalyysejä on käsitelty tutkimuksen teoreettisessa osiossa. Muutosjohtaminen uuden laskentajärjestelmän implementoinnissa on tärkein luku tutkimuksen teoreettisessa osassa. Muutosjohtamisen läpikäynti on välttämätöntä tutkimusongelman kannalta.
Tämä tutkimus suoritetaan tapaustutkimuksena konstruktiivista tutkimusotetta soveltaen ja kvalitatiivisin keinoin. Aluksi tutustutaan kirjallisuuteen. Seuraavaksi tutustutaan kohdeyrityksen uuden järjestelmän koulutusmateriaaleihin ja lopuksi haastatellaan valittuja henkilöitä kohdeyrityksessä. Haastatteluista käy ilmi, että vertikaalinen laskentajärjestelmä on implementoitu onnistuneesti, mutta sen käyttö kohdeyrityksen ohjausmallina on vielä kesken. Muutosjohtamisen näkökulmasta tietyt edellytykset ovat täyttyneet käyttöönoton onnistumiseksi. Muutosta on johtanut vahva ohjausliittouma, informaatio on laadukasta ja luotettavaa, ja lisäksi on saavutettu nopeita hyötyjä. Muutosjohtamisen näkökulmasta on implementoinnissa ollut myös puutteita. Johdon tuki on ollut vaihtelevaa ja bonuksia ja palkkioita ei ole liitetty uuteen ohjausmalliin. Kohdeyrityksessä on myös esiintynyt passiivista vastarintaa ja projektin läpivienti on ollut hidasta.
Kohdeyrityksen pitäisi saattaa implementointi loppuun ja vertikaalisen ohjausmallin pitäisi korvata vanha tapa johtaa yritystä. Johdon pitäisi muuttaa sanat teoiksi; tässä onkin tapahtunut haastateltavien mukaan kehitystä parempaan suuntaan uuden johdon myötä. Bonusten ja palkkioiden pitäisi olla yhtenevät uuden ohjausmallin kanssa. Lopuksi järjestelmä pitäisi pyrkiä vakiinnuttamaan mahdollisimman nopeasti.
Vertikaalinen järjestelmä tuottaa kohdeyritykselle informaatiota kustannuksista ja kannattavuudesta. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa käsitellään toimintolaskentaa ja avoimet kirjat -periaatetta, koska vertikaalinen laskentajärjestelmä pohjautuu toimintolaskentaan ja avoimet kirjat -periaate liittyy kustannustiedon jakamiseen, mikä on vertikaalisen laskentajärjestelmän yksi tärkeä osa-alue. Kannattavuusanalyysejä on käsitelty tutkimuksen teoreettisessa osiossa. Muutosjohtaminen uuden laskentajärjestelmän implementoinnissa on tärkein luku tutkimuksen teoreettisessa osassa. Muutosjohtamisen läpikäynti on välttämätöntä tutkimusongelman kannalta.
Tämä tutkimus suoritetaan tapaustutkimuksena konstruktiivista tutkimusotetta soveltaen ja kvalitatiivisin keinoin. Aluksi tutustutaan kirjallisuuteen. Seuraavaksi tutustutaan kohdeyrityksen uuden järjestelmän koulutusmateriaaleihin ja lopuksi haastatellaan valittuja henkilöitä kohdeyrityksessä. Haastatteluista käy ilmi, että vertikaalinen laskentajärjestelmä on implementoitu onnistuneesti, mutta sen käyttö kohdeyrityksen ohjausmallina on vielä kesken. Muutosjohtamisen näkökulmasta tietyt edellytykset ovat täyttyneet käyttöönoton onnistumiseksi. Muutosta on johtanut vahva ohjausliittouma, informaatio on laadukasta ja luotettavaa, ja lisäksi on saavutettu nopeita hyötyjä. Muutosjohtamisen näkökulmasta on implementoinnissa ollut myös puutteita. Johdon tuki on ollut vaihtelevaa ja bonuksia ja palkkioita ei ole liitetty uuteen ohjausmalliin. Kohdeyrityksessä on myös esiintynyt passiivista vastarintaa ja projektin läpivienti on ollut hidasta.
Kohdeyrityksen pitäisi saattaa implementointi loppuun ja vertikaalisen ohjausmallin pitäisi korvata vanha tapa johtaa yritystä. Johdon pitäisi muuttaa sanat teoiksi; tässä onkin tapahtunut haastateltavien mukaan kehitystä parempaan suuntaan uuden johdon myötä. Bonusten ja palkkioiden pitäisi olla yhtenevät uuden ohjausmallin kanssa. Lopuksi järjestelmä pitäisi pyrkiä vakiinnuttamaan mahdollisimman nopeasti.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]