Laajan tuloslaskelman merkitys suomalaisten pörssiyritysten arvomääräytymisessä

Abstract

Laajan tuloslaskelman esittäminen tuli pakolliseksi suomalaisille pörssiyrityksille 1.1.2009 alkaen IAS 1 -standardin myötä. Tämä laajan tuloslaskelman antama informaatio on kuitenkin ollut jo aiemmin sijoittajien saatavilla oman pääoman erittelyissä. Työn tarkoituksena on tutkia arvostavatko sijoittajat enemmän laajan tuloslaskelman tulosta vai nettotulosta eli toisin sanottuna, kuvaako laajan tuloslaskelman tulos vai nettotulos paremmin yrityksen markkina-arvoa.

Tutkimusaineistona käytettiin Helsingin pörssissä listattuja yrityksiä poisluettuna pankit ja luottolaitokset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksessa käytettiin kymmentä regressiomallia. Malleista viisi oli tuottomalleja, joissa yrityksen markkinaarvon kuvaajana käytettiin osakkeen osinkokorjattua osaketuottoa ja viisi hintamallia, joissa yrityksen markkina-arvon kuvaajana käytettiin osakkeen hintaa.

Tutkimus antoi ristiriitaisia tuloksia siitä, kumpaa sijoittajat arvostavat enemmän, osakekohtaista laajaa tulosta vai osakekohtaista nettotulosta. Tuottomallien regressioiden tulosten mukaan osakekohtainen laaja tulos kuvastaa paremmin osinkokorjattua vuotuista osaketuottoa. Hintamallien tulosten mukaan nettotulos kuvastaisi laajaa tulosta paremmin osakkeen hintaa. Kuitenkin sekä tuotto- että hintamalleissa laaja tulos on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sekä osakkeen hintaan, että osinkokorjattuun vuotuiseen osaketuottoon. Tästä voidaan päätellä, että laajan tuloslaskelman antama informaatio on sijoittajille merkityksellistä informaatiota.

Sekä hinta- että tuottomalleissa on kuitenkin omat ongelmansa, mitkä tulisi huomioida jatkotutkimuksissa. Aikaisempien tutkimusten mukaan hintamallit antavat vähemmän harhaisia kulmakertoimia, mutta hintamallit eivät kuitenkaan mittaa informaation saapumista yli mittausperiodin. Tehokkailla markkinoilla informaation saapumista yli periodin mitataan osaketuotoilla. Tuottomalleissa on lisäksi vähemmän vakavia heteroskedastisuus- ja muita spesifikaatio-ongelmia verrattuna hintamalleihin.