Tarkastusvaliokunnan aktiivisuuden yhteys tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko tarkastusvaliokunnan aktiivisuudella yhteyttä tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Positiivista yhteyttä voidaan perustella tilintarkastajan työmäärän kasvulla tarkastusvaliokunnan ollessa aktiivinen, koska tilintarkastaja esimerkiksi osallistuu säännöllisesti tarkastusvaliokunnan kokouksiin. Tarkastusvaliokuntien käyttö pörssiyhtiöiden hallituksen apuna on yleistynyt viime vuosina sen jälkeen kun Suomen listayhtiöiden hallintokoodiin otettiin suositus tarkastusvaliokuntien perustamisesta pörssiyhtiöihin. Ajatus tarkastusvaliokunnista osana yhtiöiden hallituksia on alun perin yhdysvaltalainen idea, josta se on levinnyt muuallekin. Tarkastusvaliokunnat ovat tällöin muovautuneet enemmän paikallisiin olosuhteisiin ja yritysten hallintojärjestelmiin sopivimmiksi. Näin on tapahtunut myös Suomessa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysia. Tutkimukseen rakennettiin lineaarinen regressiomalli, johon valittiin muuttujia aiempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella ja lisäksi lisättiin tarkastusvaliokuntaa kuvaava muuttuja. Tutkimusaineistona käytettiin yritysten tilinpäätöksistä kerättyjä tietoja sekä Thomson Datastream -tietokannasta hankittua tietoa. Aineistoa rajattiin niin, että siitä poistettiin finanssi- ja vakuutusalalla toimivat yritykset, koska näiden tilintarkastus poikkeaa muiden yritysten tilintarkastuksesta. Lopulta tiedot saatiin 60 suomalaisesta listayhtiöstä ajalta 2004–2007 ja havaintoaineistoksi muodostui 240.

Tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys tarkastusvaliokunnan aktiivisuuden ja tilintarkastajalle maksettujen kokonaispalkkioiden välillä. Tutkimuksen perusteella tarkastusvaliokunnan aktiivisuudella ei kuitenkaan havaittu olevan yhteyttä tilintarkastajalle lakisääteisestä tilintarkastuksesta maksettuihin palkkioihin. Yhteyttä ei myöskään havaittu tarkastusvaliokunnan aktiivisuuden ja tilintarkastajalle maksettujen oheispalkkioiden välillä. Mallin tarkastelun jälkeen voitiin todeta tutkimuksen luotettavuuden ja havaintojen olevan kunnossa. Rajoituksia tutkimustulosten yleistettävyyteen toi kuitenkin havaintoaineiston pieni määrä.