Erämaisia metsiä ja rakennettuja reitistöjä. Kehysanalyyttinen tulkinta matkailijoiden metsämaisemakokemuksista Lapissa
Rantala, Outi (2006)
Lapin yliopisto
2006
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011261030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201011261030
Tiivistelmä
Luontomatkailun kulttuuritutkimukseen lukeutuvassa tutkielmassa perehdytään matkailijoiden maisemakokemuksiin tunturikeskusten läheisissä metsissä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti maiseman subjektiivinen kokeminen, maisemaan liittyvät mielikuvat ja kulttuurin vaikutus yksilön kokemuksiin. Yhtenä tavoitteena on tuoda esille matkailijoiden näkökulma metsätalouden ja matkailun yhteensopivuudesta.
Matkailijoiden maisemakokemuksia tarkastellaan Erving Goffmanin (1986) kehysanalyysin avulla. Matkailijat käyttävät kehyksiä apuvälineenä kertoessaan metsämaisemakokemuksistaan. Kehysanalyysia on sovellettu myös matkailijoiden ottamien valokuvien analysointiin. Tutkimusaineisto, yhteensä seitsemäntoista fokusryhmähaastattelua, jotka toteutettiin Levillä, Oloksella ja Ylläksellä vuoden 2005 hiihtolomakauden ja ruskasesongin aikana, on kerätty osana EU LIFE Ympäristö hanketta ”Matkailualueet maisemalaboratorioina – Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen”. Matkailijoita pyydettiin ennen ryhmähaastatteluita osallistumaan yhteisille maisemakierroksille, joiden aikana he valokuvasivat maisemaa.
Matkailijoiden puheesta erottui neljä maisemakokemukseen liittyvää kehystä: loman, kodin, maaston ja maiseman kehykset. Loman ja maiseman kehyksissä painottuivat maisemakokemuksissa luonnontilainen ja erämainen metsä. Kodin kehyksessä kokemuksissa korostuivat matkailijoiden arki ja metsän henkilökohtainen merkitys. Maaston kehyksessä mielikuvat metsästä liittyivät matkailijoiden kokemuksiin matkailukeskuksen metsämaisemassa. Valokuvissa kehysten käyttö oli samankaltaista.
Kehysten samanaikainen käyttö esiintyi matkailijoiden puheessa ristiriitaisuuksien ja vastakohtaisuuksien korostamisena. Tämä mahdollisti matkailukeskusten läheisyydessä olevien metsien muokkauksen hyväksymisen, mutta johti myös mielikuvien ja kokemukseen perustuvan tiedon vastakkaisuuden korostamiseen. Matkailuyrittäjien ja -kehittäjien tulisikin pohtia, kuinka mielikuvia erämaisista metsistä voidaan ylläpitää matkailurakentamisen kiihtyessä.
Vaikka matkailijoiden kokemuksissa metsätalouden ja matkailun välinen suhde näyttäytyi varsin positiivisena, tulee tulosta verrata kierrettyjen reittien metsämaisemaan. Metsätalousnäkökulma jäi sivurooliin myös siitä syystä, että metsämaisemaa koskeva keskustelu muodosti vain yhden osion matkailijoiden haastatteluprotokollasta. Tämä vastannee metsämaiseman todellista roolia lappilaisissa tunturikohteissa muodostuvissa maisemakokemuksissa.
Wilderness forests and built paths: A frame analytical interpretation of tourists’ forest landscape experiences in Lapland.
Within this cultural study of nature-based tourism, the experiences of tourists in the forest landscape around Lappish tourist resorts are explored. The focus is on the subjective nature of experience, on the images related to the landscape, and on the effect of culture on individual experience. In addition, this study aims to present the tourists’ perspectives on how forestry and tourism could complement each other.
The tourists’ experiences are analysed within the frame analysis model by Erving Goffman (1986). Tourists use frames as a medium when recounting their experiences in the forest landscape. Frame analysis is also used to analyse the photographs taken by tourists.
The research data is a part of the EU LIFE Environment project “LANDSCAPE LAB”, and consists of seventeen focus-group interviews conducted in Levi, Olos and Ylläs during the skiing holiday and “ruska” seasons of 2005. Tourists were asked to take part in excursions prior to the interviews and to take pictures during these excursions.
Four different frames emerged when analysing the interviews: holiday, home, terrain and landscape. The tourists used the frames of holiday and landscape when speaking of the untouched and wilderness type of forest. Within the frame of home, the routine and everyday connection to the forest and the personal meaning of the forest was paramount. In the frame of terrain, perceptions of the forest were connected to the landscape experiences at the particular tourist resort. Frames were similarly used for pictures.
The simultaneous use of various frames appeared to highlight contradictions. This could mean that the modification and cutting of forests around resorts is acknowledged and accepted. On the other hand, it might imply the contradictions between knowledge based on perceptions and knowledge gained from experience.
The entrepreneurs and developers of the tourism sector should hence in the future consider how the tourists’ perceptions of wilderness forests can be maintained as the building of the tourism infrastructure increases.
Even though the relationship between forestry and tourism seemed to be positive in the tourists’ experiences in general, it has to be seen in context, noting the type of forest landscape on paths used in the study. In addition, the forestry question had a minor role in this study partly because discussions on forest only formed one part of the interview. This might reflect the actual role of the forest in tourists’ landscape experiences in Lappish tourist resorts.
Matkailijoiden maisemakokemuksia tarkastellaan Erving Goffmanin (1986) kehysanalyysin avulla. Matkailijat käyttävät kehyksiä apuvälineenä kertoessaan metsämaisemakokemuksistaan. Kehysanalyysia on sovellettu myös matkailijoiden ottamien valokuvien analysointiin. Tutkimusaineisto, yhteensä seitsemäntoista fokusryhmähaastattelua, jotka toteutettiin Levillä, Oloksella ja Ylläksellä vuoden 2005 hiihtolomakauden ja ruskasesongin aikana, on kerätty osana EU LIFE Ympäristö hanketta ”Matkailualueet maisemalaboratorioina – Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen”. Matkailijoita pyydettiin ennen ryhmähaastatteluita osallistumaan yhteisille maisemakierroksille, joiden aikana he valokuvasivat maisemaa.
Matkailijoiden puheesta erottui neljä maisemakokemukseen liittyvää kehystä: loman, kodin, maaston ja maiseman kehykset. Loman ja maiseman kehyksissä painottuivat maisemakokemuksissa luonnontilainen ja erämainen metsä. Kodin kehyksessä kokemuksissa korostuivat matkailijoiden arki ja metsän henkilökohtainen merkitys. Maaston kehyksessä mielikuvat metsästä liittyivät matkailijoiden kokemuksiin matkailukeskuksen metsämaisemassa. Valokuvissa kehysten käyttö oli samankaltaista.
Kehysten samanaikainen käyttö esiintyi matkailijoiden puheessa ristiriitaisuuksien ja vastakohtaisuuksien korostamisena. Tämä mahdollisti matkailukeskusten läheisyydessä olevien metsien muokkauksen hyväksymisen, mutta johti myös mielikuvien ja kokemukseen perustuvan tiedon vastakkaisuuden korostamiseen. Matkailuyrittäjien ja -kehittäjien tulisikin pohtia, kuinka mielikuvia erämaisista metsistä voidaan ylläpitää matkailurakentamisen kiihtyessä.
Vaikka matkailijoiden kokemuksissa metsätalouden ja matkailun välinen suhde näyttäytyi varsin positiivisena, tulee tulosta verrata kierrettyjen reittien metsämaisemaan. Metsätalousnäkökulma jäi sivurooliin myös siitä syystä, että metsämaisemaa koskeva keskustelu muodosti vain yhden osion matkailijoiden haastatteluprotokollasta. Tämä vastannee metsämaiseman todellista roolia lappilaisissa tunturikohteissa muodostuvissa maisemakokemuksissa.
Wilderness forests and built paths: A frame analytical interpretation of tourists’ forest landscape experiences in Lapland.
Within this cultural study of nature-based tourism, the experiences of tourists in the forest landscape around Lappish tourist resorts are explored. The focus is on the subjective nature of experience, on the images related to the landscape, and on the effect of culture on individual experience. In addition, this study aims to present the tourists’ perspectives on how forestry and tourism could complement each other.
The tourists’ experiences are analysed within the frame analysis model by Erving Goffman (1986). Tourists use frames as a medium when recounting their experiences in the forest landscape. Frame analysis is also used to analyse the photographs taken by tourists.
The research data is a part of the EU LIFE Environment project “LANDSCAPE LAB”, and consists of seventeen focus-group interviews conducted in Levi, Olos and Ylläs during the skiing holiday and “ruska” seasons of 2005. Tourists were asked to take part in excursions prior to the interviews and to take pictures during these excursions.
Four different frames emerged when analysing the interviews: holiday, home, terrain and landscape. The tourists used the frames of holiday and landscape when speaking of the untouched and wilderness type of forest. Within the frame of home, the routine and everyday connection to the forest and the personal meaning of the forest was paramount. In the frame of terrain, perceptions of the forest were connected to the landscape experiences at the particular tourist resort. Frames were similarly used for pictures.
The simultaneous use of various frames appeared to highlight contradictions. This could mean that the modification and cutting of forests around resorts is acknowledged and accepted. On the other hand, it might imply the contradictions between knowledge based on perceptions and knowledge gained from experience.
The entrepreneurs and developers of the tourism sector should hence in the future consider how the tourists’ perceptions of wilderness forests can be maintained as the building of the tourism infrastructure increases.
Even though the relationship between forestry and tourism seemed to be positive in the tourists’ experiences in general, it has to be seen in context, noting the type of forest landscape on paths used in the study. In addition, the forestry question had a minor role in this study partly because discussions on forest only formed one part of the interview. This might reflect the actual role of the forest in tourists’ landscape experiences in Lappish tourist resorts.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]