Kotiseutu matkakohteena, matkakohde kotiseutuna: kirjoituksia Aavasaksalle noususta
Angeria, Mervi (2009)
Angeria, Mervi
Lapin yliopisto
2009
openAccess
Tiivistelmä
Aavasaksa on Lapin vanhin matkakohde ja kansallismaisema, jonne on tehty tutkimus- ja muita retkiä keskiajalta lähtien. Tutkielmassani tarkastelen miten paikalliset ihmiset kokevat Aavasaksan kotiseutuna. Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille kotiseudun näkökulma matkailun sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittämiseen ja paikallisuuden ja paikallisten ihmisten huomioimiseen.
Paikallisten ihmisten asenteita ja suhtautumista matkailuelinkeinoon on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Aiempi tutkimus Suomessa keskittyy tarkastelemaan paikallisväestön asennoitumista matkailuun ja sen seurausvaikutuksiin erityisesti Lapin tunturikohteissa. Omassa tutkielmassani tarkastelen miten matkakohde koetaan kotiseutuna. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni tarkastelemalla, millainen toimintatila Aavasaksa on, miten ajallisuus on läsnä kotiseutukokemuksessa sekä miten matkailuelinkeino ja kotiseutu Aavasaksalla kohtaavat.
Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta Aavasaksaa kuvaavasta kertomuksesta, jotka on kerätty entisiltä ja nykyisiltä ylitorniolaisilta kirjoituspyynnön avulla Meän Tornionlaakso -lehdessä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2009. Analyysimenetelmänäni on narratiivinen.
Kertomuksissa Aavasaksan kokeminen kotiseutuna hahmottui nostalgisina, lapsuuteen ja nuoruuteen perustuvina kokemuksina ja muistoina, joissa keskeistä ovat olleet muut ihmiset. Kotiseutukokemusta ovat tuottaneet erityisesti Aavasaksan juhannus, laskettelu ja luonto. Se on myös kotiseutunähtävyys, jota esitellään vieraille ja josta ollaan ylpeitä.
Kertomuksissa on havaittavissa perinteinen tapa kokea paikka ja kotiseutu muuttumattomaksi ja ajattomaksi. Myöhemmät kokemukset ja vierailut Aavasaksalla, erityisesti siellä järjestettävissä tapahtumissa ovat tuottaneet pettymyksen: paikka on muuttunut eikä tunnelma ole samanlainen. Tähän on vaikuttanut erityisesti vaaran vähentynyt käyttö sekä matkailijoiden että paikallisväestön osalta. Aineistossa Aavasaksa nähdään kuitenkin potentiaalisena matkakohteena ja sitä halutaan kehittää, jotta Aavasaksan kokeminen kotiseutuna olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.
Tutkimukseni korostaa paikallisväestön roolia ja merkitystä osana matkakohdetta, sen olemusta ja kehittämistä ja tarjoaa välineitä matkakohteiden kehittämiseen paikan kokemisen ja ymmärtämisen näkökulmasta. Tunnistamalla sen, mikä on tärkeää paikallisille ihmisille, voidaan paikalle pyrkiä luomaan aito ja paikallinen tunnelma, joka välittyy myös matkailijoille.
Paikallisten ihmisten asenteita ja suhtautumista matkailuelinkeinoon on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Aiempi tutkimus Suomessa keskittyy tarkastelemaan paikallisväestön asennoitumista matkailuun ja sen seurausvaikutuksiin erityisesti Lapin tunturikohteissa. Omassa tutkielmassani tarkastelen miten matkakohde koetaan kotiseutuna. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni tarkastelemalla, millainen toimintatila Aavasaksa on, miten ajallisuus on läsnä kotiseutukokemuksessa sekä miten matkailuelinkeino ja kotiseutu Aavasaksalla kohtaavat.
Tutkimusaineistoni koostuu kahdeksasta Aavasaksaa kuvaavasta kertomuksesta, jotka on kerätty entisiltä ja nykyisiltä ylitorniolaisilta kirjoituspyynnön avulla Meän Tornionlaakso -lehdessä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2009. Analyysimenetelmänäni on narratiivinen.
Kertomuksissa Aavasaksan kokeminen kotiseutuna hahmottui nostalgisina, lapsuuteen ja nuoruuteen perustuvina kokemuksina ja muistoina, joissa keskeistä ovat olleet muut ihmiset. Kotiseutukokemusta ovat tuottaneet erityisesti Aavasaksan juhannus, laskettelu ja luonto. Se on myös kotiseutunähtävyys, jota esitellään vieraille ja josta ollaan ylpeitä.
Kertomuksissa on havaittavissa perinteinen tapa kokea paikka ja kotiseutu muuttumattomaksi ja ajattomaksi. Myöhemmät kokemukset ja vierailut Aavasaksalla, erityisesti siellä järjestettävissä tapahtumissa ovat tuottaneet pettymyksen: paikka on muuttunut eikä tunnelma ole samanlainen. Tähän on vaikuttanut erityisesti vaaran vähentynyt käyttö sekä matkailijoiden että paikallisväestön osalta. Aineistossa Aavasaksa nähdään kuitenkin potentiaalisena matkakohteena ja sitä halutaan kehittää, jotta Aavasaksan kokeminen kotiseutuna olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.
Tutkimukseni korostaa paikallisväestön roolia ja merkitystä osana matkakohdetta, sen olemusta ja kehittämistä ja tarjoaa välineitä matkakohteiden kehittämiseen paikan kokemisen ja ymmärtämisen näkökulmasta. Tunnistamalla sen, mikä on tärkeää paikallisille ihmisille, voidaan paikalle pyrkiä luomaan aito ja paikallinen tunnelma, joka välittyy myös matkailijoille.
Kokoelmat
- Pro gradut [3934]