Revontultentiellä : empiirinen tutkimus matkailutien tunnettuudesta ja kävijöiden kokemuksista / Jaana Alaviippola
Alaviippola, Jaana; Eskola, Heidi (2008)
There are no files associated with this item.
Alaviippola, Jaana
Eskola, Heidi
Lapin yliopisto
2008
openAccess
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Revontultentien tunnettuutta, matkailijoiden tiestä saamia mielikuvia sekä kokemuksia. Tutkielman tavoitteena on kuvata Revontultentien tunnettuutta, kohdekuvan osatekijöitä ja matkailijoiden tyytyväisyyttä. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ja selitetään kohdekuvan, kokemuksen laadun ja tyytyväisyyden välisiä yhteyksiä.
Ensimmäisessä osassa esitellään Suomen viralliset matkailutiet sekä Revontultentien kehittyminen matkailutieksi.
Tutkimuskirjallisuudesta poimittujen artikkeleiden pohjalta muodostettiin tutkimuksen teoreettiseksi lähtökohdaksi sovellus Bignén (et al.) mallista. Näihin lähtökohtiin perustui tutkimuksen empiirisessä osassa käytetty kyselylomake. Bignén (et al.) mallin mukaan tutkimuksen keskeisiksi muuttujiksi tulivat kohteen tunnettuus, kohdekuva sekä kohteen valintaan ja tyytyväisyyteen liittyviä tekijöitä. Kirjallisuustarkastelu kohdistuu erikseen kuhunkin mallin keskeiseen muuttujaan.
Tutkielman empiirinen osuus pyrkii vastaamaan esitetyn tutkimusongelman tavoitteisiin eli selvittämään matkailijoiden mielikuvia ja kokemuksia Revontultentiestä sekä sen tunnettuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena Kilpisjärvellä ”Vain kaksi kalaa” –pilkkitapahtumassa 5.-6.5.2007. Vastaajat osallistuivat kyselyyn täyttämällä strukturoidun kyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Revontultentiestä.
Kerätyn aineiston perusteella selvisi, että Revontultentie on kohtuullisen tuntematon matkakohde sekä paikallisten että ulkopaikkakuntalaisten matkailijoiden keskuudessa. Revontultentie Suomen virallisena matkailutienä ei ole vielä saavuttanut potentiaalisten matkailijoiden tunnettuutta. Revontultentien tärkeimpinä ominaisuuksina matkailijat pitivät tien kiinnostavuutta, luonnollisuutta, tärkeyttä, rauhallisuutta sekä turvallisuutta. Näiden attribuuttien avulla muodostui myös Revontultentien kohdekuva.
Tutkimuksentulokseksi saatiin myös faktorikuvauksen avulla toteutettuun aineiston tiivistykseen perustuva regressiomallinnus, jonka mukaan keskeisiksi tyytyväisyyden selittäjiksi nousivat Revontultentien koettu tärkeys, luonnollisuus ja turvallisuus. Malli selitti vajaat 30 prosenttia varianssista. Avoimissa kysymyksissä nousi esille usein tien huono kunto tyytyväisyyttä vähentävänä tekijänä.
Ensimmäisessä osassa esitellään Suomen viralliset matkailutiet sekä Revontultentien kehittyminen matkailutieksi.
Tutkimuskirjallisuudesta poimittujen artikkeleiden pohjalta muodostettiin tutkimuksen teoreettiseksi lähtökohdaksi sovellus Bignén (et al.) mallista. Näihin lähtökohtiin perustui tutkimuksen empiirisessä osassa käytetty kyselylomake. Bignén (et al.) mallin mukaan tutkimuksen keskeisiksi muuttujiksi tulivat kohteen tunnettuus, kohdekuva sekä kohteen valintaan ja tyytyväisyyteen liittyviä tekijöitä. Kirjallisuustarkastelu kohdistuu erikseen kuhunkin mallin keskeiseen muuttujaan.
Tutkielman empiirinen osuus pyrkii vastaamaan esitetyn tutkimusongelman tavoitteisiin eli selvittämään matkailijoiden mielikuvia ja kokemuksia Revontultentiestä sekä sen tunnettuudesta. Empiirinen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena Kilpisjärvellä ”Vain kaksi kalaa” –pilkkitapahtumassa 5.-6.5.2007. Vastaajat osallistuivat kyselyyn täyttämällä strukturoidun kyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä Revontultentiestä.
Kerätyn aineiston perusteella selvisi, että Revontultentie on kohtuullisen tuntematon matkakohde sekä paikallisten että ulkopaikkakuntalaisten matkailijoiden keskuudessa. Revontultentie Suomen virallisena matkailutienä ei ole vielä saavuttanut potentiaalisten matkailijoiden tunnettuutta. Revontultentien tärkeimpinä ominaisuuksina matkailijat pitivät tien kiinnostavuutta, luonnollisuutta, tärkeyttä, rauhallisuutta sekä turvallisuutta. Näiden attribuuttien avulla muodostui myös Revontultentien kohdekuva.
Tutkimuksentulokseksi saatiin myös faktorikuvauksen avulla toteutettuun aineiston tiivistykseen perustuva regressiomallinnus, jonka mukaan keskeisiksi tyytyväisyyden selittäjiksi nousivat Revontultentien koettu tärkeys, luonnollisuus ja turvallisuus. Malli selitti vajaat 30 prosenttia varianssista. Avoimissa kysymyksissä nousi esille usein tien huono kunto tyytyväisyyttä vähentävänä tekijänä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]