Hiljaisuus virtuaalisena äänimaisemana: semioottinen tapaustutkimus Visit Finland-maaportaalista
Silvennoinen, Mervi (2011)
There are no files associated with this item.
Silvennoinen, Mervi
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Hiljaisuudesta on tullut vaikeasti tavoitettava mielen ja olemisen tila, vaikka todellisuudessa hiljaisuutta on kaikkialla. Koska yhä useammilla on vaikeuksia löytää hiljaisuutta arjen elinympäristöstä, sitä ollaan halukkaita etsimään muualta. Metsäisenä ja harvaan asuttuna maana Suomea on pidetty hiljaisuuden tyyssijana, jonka voi olettaa näkyvän matkailua edistävien medioiden sisällöissä. Hiljaisuus ei rajoitu tiettyihin ääniin tai niiden puuttumiseen, vaan hiljaisuus ilmenee kokonaisvaltaisena mielen ja kehon yhteisenä kokemuksena. Fyysisen ilmenemisen ohella hiljaisuus on löydettävissä mitä erilaisimmista esityksistä kuvien, äänten ja tekstin muodossa.
Tutkielmani käsittelee hiljaisuuden rakentumista virtuaaliseksi äänimaisemaksi ja on osa Opetusministeriön rahoittamaa Lapland Voicescapes -hanketta. Tutkielma vastaa siihen, millaiseksi hiljaisuus rakentuu virtuaalisena äänimaisemana. Se, mitä ulottuvuuksia hiljaisuudella on ja millaisena hiljaisuus esitetään näissä eri ulottuvuuksissa, täsmentää hiljaisuuden luonnetta äänimaisemana. Millaiseksi hiljaisuus rakentuu eri ulottuvuuksiensa vuorovaikutuksessa ja millaisena hiljaisuutta ei esitetä, ovat myös osatehtäviä, jotka määrittävät hiljaisuutta virtuaalisena äänimaisemana. Tutkielma on semioottinen tapaustutkimus Visit Finland -maaportaalista. Aineisto koostuu portaalin kuva- ja tekstisisällöistä siltä osin, kun niiden voi tulkita
ilmentävän hiljaisuutta tai sen puuttumista. Analyysimenetelmänä käytän pragmaattista semiotiikkaa. Semiotiikka ei rajoitu ainoastaan analyysimenetelmäksi, vaan kytkeytyy osaksi tutkielman teoreettista viitekehystä hiljaisuuden ja virtuaalisen käsitteiden kautta.
Hiljaisuus rakentuu Visit Finland -portaalissa neljän eri pääulottuvuuden; hiljaisuuden paikan, ruumiillisen, sosiaalisen ja äänellisen ulottuvuuden vuorovaikutuksesta, johon ajalliset sekä kulttuuriset tekijät vaikuttavat. Hiljaisuus ilmenee moniulotteisena ilmiönä, jossa luonnolla on keskeinen merkitys. Hiljaisuuteen liittyy pysähtyneisyyden ohella toiminnallisuutta, johon kytkeytyvät yksilöllisyys ja kollektiivisuus. Hiljaisuuden
ääniä ovat pääasiassa luonnonäänet sekä musiikki, kun taas kaupunkimaiset äänet eivät portaalissa kuulu hiljaisuuteen. Hiljaisuudessa on kyse arjesta irtautumisesta, mikä yhdistää hiljaisuuden miellyttäviin asioihin ja rentoutumiseen. Tiivistetysti hiljaisuus on ihmisen tajuntaan tämän ulkopuolelta välittyviä arjesta irrottavia miellyttäviä asioita tai tekoja, jotka saavat aikaan henkisesti ja fyysisesti erityisen olemisentilan.
Hiljaisuus on merkittävä arvo matkailumarkkinoinnissa, sillä hiljaisuuteen kytkeytyy mahdollisuus räätälöidä eri matkailijasegmenttejä kiinnostavia verkkopalveluita sekä reaalitodellisuudessa kulutettavia matkailutuotteita. Jotta hiljaisuus täyttäisi matkailijoiden odotukset, on sähköisissä palveluissa esitetyn hiljaisuuden vastattava reaalitodellisuudessa saavutettavissa olevaa hiljaisuutta. Jatkotutkimuksissa tulisikin keskittyä siihen, missä määrin Visit Finland -portaalissa esitetty hiljaisuus on saavutettavissa eri alueiden matkailutoimijoiden palveluissa. Myös matkailijoiden hiljaisuuskäsityksiä ja -tarpeita on syytä tutkia, jotta palvelutarjonta vastaisi tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin asiakkaiden kysyntää.
Tutkielmani käsittelee hiljaisuuden rakentumista virtuaaliseksi äänimaisemaksi ja on osa Opetusministeriön rahoittamaa Lapland Voicescapes -hanketta. Tutkielma vastaa siihen, millaiseksi hiljaisuus rakentuu virtuaalisena äänimaisemana. Se, mitä ulottuvuuksia hiljaisuudella on ja millaisena hiljaisuus esitetään näissä eri ulottuvuuksissa, täsmentää hiljaisuuden luonnetta äänimaisemana. Millaiseksi hiljaisuus rakentuu eri ulottuvuuksiensa vuorovaikutuksessa ja millaisena hiljaisuutta ei esitetä, ovat myös osatehtäviä, jotka määrittävät hiljaisuutta virtuaalisena äänimaisemana. Tutkielma on semioottinen tapaustutkimus Visit Finland -maaportaalista. Aineisto koostuu portaalin kuva- ja tekstisisällöistä siltä osin, kun niiden voi tulkita
ilmentävän hiljaisuutta tai sen puuttumista. Analyysimenetelmänä käytän pragmaattista semiotiikkaa. Semiotiikka ei rajoitu ainoastaan analyysimenetelmäksi, vaan kytkeytyy osaksi tutkielman teoreettista viitekehystä hiljaisuuden ja virtuaalisen käsitteiden kautta.
Hiljaisuus rakentuu Visit Finland -portaalissa neljän eri pääulottuvuuden; hiljaisuuden paikan, ruumiillisen, sosiaalisen ja äänellisen ulottuvuuden vuorovaikutuksesta, johon ajalliset sekä kulttuuriset tekijät vaikuttavat. Hiljaisuus ilmenee moniulotteisena ilmiönä, jossa luonnolla on keskeinen merkitys. Hiljaisuuteen liittyy pysähtyneisyyden ohella toiminnallisuutta, johon kytkeytyvät yksilöllisyys ja kollektiivisuus. Hiljaisuuden
ääniä ovat pääasiassa luonnonäänet sekä musiikki, kun taas kaupunkimaiset äänet eivät portaalissa kuulu hiljaisuuteen. Hiljaisuudessa on kyse arjesta irtautumisesta, mikä yhdistää hiljaisuuden miellyttäviin asioihin ja rentoutumiseen. Tiivistetysti hiljaisuus on ihmisen tajuntaan tämän ulkopuolelta välittyviä arjesta irrottavia miellyttäviä asioita tai tekoja, jotka saavat aikaan henkisesti ja fyysisesti erityisen olemisentilan.
Hiljaisuus on merkittävä arvo matkailumarkkinoinnissa, sillä hiljaisuuteen kytkeytyy mahdollisuus räätälöidä eri matkailijasegmenttejä kiinnostavia verkkopalveluita sekä reaalitodellisuudessa kulutettavia matkailutuotteita. Jotta hiljaisuus täyttäisi matkailijoiden odotukset, on sähköisissä palveluissa esitetyn hiljaisuuden vastattava reaalitodellisuudessa saavutettavissa olevaa hiljaisuutta. Jatkotutkimuksissa tulisikin keskittyä siihen, missä määrin Visit Finland -portaalissa esitetty hiljaisuus on saavutettavissa eri alueiden matkailutoimijoiden palveluissa. Myös matkailijoiden hiljaisuuskäsityksiä ja -tarpeita on syytä tutkia, jotta palvelutarjonta vastaisi tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin asiakkaiden kysyntää.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]