Esteittä pitkin matkaa: Lapin ohjelmapalvelutarjonnan esteettömyys
Jutila, Salla (2012)
Jutila, Salla
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201204231082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201204231082
Tiivistelmä
Matkailu on alati kasvava ala ja esteettömyys yhä laajemmin huomioitu asia yhteiskunnassamme.Esteetön matkailu terminä onkin alkanut vakiinnuttaa paikkansa puheissa. Tutkimustietoa ja määritelmiä esteettömän matkailun piirteistä löytyy kohtalaisen paljon, mutta esteettömyyden toteutumista käytännössä on tutkittu matkailualalla varsin vähän. Tämä tutkimustarve on pro gradu -työni lähtökohtana.Tutkielmani keskittyy Lapin ohjelmapalvelutarjonnan tutkimiseen sisältäen kaksi päätutkimuskysymystä: 1) Miten esteettömyys toteutuu Lapin ohjelmapalvelutarjonnassa? 2) Millaisia koulutustarpeita Lapin ohjelmapalveluyrityksillä on esteettömien matkailupalveluiden tuottamisen suhteen? Tutkielman näkökulma pohjautuu matkailupalvelun saavutettavuusketjuun.
Tutkielma oli osa Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa -hanketta, joka toteutettiin ESRrahoitteisesti Lapin YO:n, Rovaniemen Amk:n ja ELY -keskuksen yhteistyöllä vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Lapin matkailuyritysten valmiuksia tuottaa esteettömiä liikuntaja luontomatkailupalveluja sekä saada tietoa henkilöstön koulutustarpeesta esteettömyyteen liittyen.
Pro gradu -tutkielmani on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Aineisto hankittiin Lapin ohjelmapalveluyrityksille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia monimuuttujamenetelmiä:faktori-, ryhmittely- ja korrespondenssianalyysia sekä ristiintaulukointia.
Tutkimustulosten perusteella Lapin ohjelmapalvelutarjonnan esteettömyys toteutuu kohtalaisesti yritysten varsinaisen päätuotteen, aktiviteettien kohdalla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % tarjoaa vähintään yhtä aktiviteettia esteettömänä. Pelkkä aktiviteettien esteettömyys ei kuitenkaan tee koko ohjelmapalvelutuotteesta esteetöntä. Yritysten markkinointi ei tavoita erityisryhmiä tai jos tavoittaakin, palvelujen esteettömyys ei tule siinä ilmi. Myös yritysten toimitilojen fyysiseen saavutettavuuteen liittyi ongelmia. Saavutettavuusketjun sijaan Lapin ohjelmapalveluyritysten kohdalla voitaisiinkin puhua saavutettavuushelmistä. Näitä helmiä ovat yksittäiset aktiviteetit, jotkut oheispalvelut, etenkin ravintolapalvelut sekä varsin positiivinen suhtautuminen esteettömyyttä kohtaan.
Yksi keino esteettömyyden parantamiseen on ohjelmapalveluyritysten esteettömyyteen liittyvän osaamisen lisääminen koulutuksen avulla. Tutkimuksen perusteella Lapin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat koulutusta etenkin esteettömään markkinointiin sekä aktiviteettien soveltamiseen ja apuvälineiden käyttöön iittyen. Markkinointikoulutus myös kiinnostaa yritysten henkilöstöä, mutta soveltamista ja apuvälineitä koskevia koulutuksia vastaajat eivät arvioineet erityisen tarpeellisiksi.Yrityksiä tulisi siis tiedottaa esteettömyyden tarpeellisuudesta, esteettömyyttä tarvitsevien henkilöiden kasvavasta määrästä ja esteettömyyteen liittyvän tiedon lisäämisen hyödyistä.
Tutkielma oli osa Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa -hanketta, joka toteutettiin ESRrahoitteisesti Lapin YO:n, Rovaniemen Amk:n ja ELY -keskuksen yhteistyöllä vuosina 2010-2012. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Lapin matkailuyritysten valmiuksia tuottaa esteettömiä liikuntaja luontomatkailupalveluja sekä saada tietoa henkilöstön koulutustarpeesta esteettömyyteen liittyen.
Pro gradu -tutkielmani on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Aineisto hankittiin Lapin ohjelmapalveluyrityksille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia monimuuttujamenetelmiä:faktori-, ryhmittely- ja korrespondenssianalyysia sekä ristiintaulukointia.
Tutkimustulosten perusteella Lapin ohjelmapalvelutarjonnan esteettömyys toteutuu kohtalaisesti yritysten varsinaisen päätuotteen, aktiviteettien kohdalla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % tarjoaa vähintään yhtä aktiviteettia esteettömänä. Pelkkä aktiviteettien esteettömyys ei kuitenkaan tee koko ohjelmapalvelutuotteesta esteetöntä. Yritysten markkinointi ei tavoita erityisryhmiä tai jos tavoittaakin, palvelujen esteettömyys ei tule siinä ilmi. Myös yritysten toimitilojen fyysiseen saavutettavuuteen liittyi ongelmia. Saavutettavuusketjun sijaan Lapin ohjelmapalveluyritysten kohdalla voitaisiinkin puhua saavutettavuushelmistä. Näitä helmiä ovat yksittäiset aktiviteetit, jotkut oheispalvelut, etenkin ravintolapalvelut sekä varsin positiivinen suhtautuminen esteettömyyttä kohtaan.
Yksi keino esteettömyyden parantamiseen on ohjelmapalveluyritysten esteettömyyteen liittyvän osaamisen lisääminen koulutuksen avulla. Tutkimuksen perusteella Lapin ohjelmapalveluyritykset tarvitsevat koulutusta etenkin esteettömään markkinointiin sekä aktiviteettien soveltamiseen ja apuvälineiden käyttöön iittyen. Markkinointikoulutus myös kiinnostaa yritysten henkilöstöä, mutta soveltamista ja apuvälineitä koskevia koulutuksia vastaajat eivät arvioineet erityisen tarpeellisiksi.Yrityksiä tulisi siis tiedottaa esteettömyyden tarpeellisuudesta, esteettömyyttä tarvitsevien henkilöiden kasvavasta määrästä ja esteettömyyteen liittyvän tiedon lisäämisen hyödyistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4577]