Turvallinen naapuri : teoretisointia matkailijoiden turvallisuuskokemusten rakentumisesta sosiaalisissa suhteissa
Härkönen, Aija (2012)
Härkönen, Aija
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206141167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201206141167
Tiivistelmä
Turvallisuus toimii menestyvän matkailualueen edellytyksenä. Sillä on olennainen merkitys
matkailijoiden matkan valintaan ja matkustuskäyttäytymiseen. Turvallisuuden tutkiminen
matkailijoiden näkökulmasta onkin tärkeää, sillä he päätöksillään ja toiminnallaan tulkitsevat
subjektiivisesti paikan turvallisuutta. Turvallisuuden pettämisen seuraukset heijastuvat
nopeasti ja laajalle, mutta turvallinen matkakokemus syntyy paikallisesti. Matkakohdetta
pienemmän alueen tutkiminen onkin olennaista, sillä matkailun vaikutukset eivät jakaudu
alueella tasaisesti. Siksi onkin tärkeää kartoittaa, kuinka sosiaaliset suhteet majoituspaikassa
ja sitä ympäröivällä alueella, jossa matkailijat eniten liikkuvat, vaikuttavat matkailijoiden
turvallisuuskokemusten muodostumiseen matkan aikana.
Tutkimustehtävänäni on hahmottaa matkailijoiden turvallisuuskokemuksien rakentumista
sosiaalisten naapuruussuhteiden muodostamassa tilassa. Muiden samalla alueella olevien
ihmisten kanssa käytävällä vuorovaikutuksella tai sen puuttumisella on olennainen merkitys
matkailijoiden tulkintaan turvallisuudesta. Naapurisuhteet ja naapuruuden käsite tarjoavatkin
uuden tavan tarkastella matkailijoita kokeman turvallisuuden rakentumista, sillä termejä ei ole
matkailututkimuksessa aikaisemmin juurikaan käytetty. Tarkastelen ilmiötä Michel
Maffesolin uusheimon, Edward Relphin ja muiden tutkijoiden määrittämän ulkopuolisuuden
sekä Doreen Masseyn valtageometrian teoretisointien näkökulmasta.
Ihmisten lisääntyneestä liikkuvuudesta huolimatta matkailijoiden läheisyydessä oleilevilla
yksilöillä on välitön vaikutus heidän kokemaansa turvallisuuteen. Turvallisuus ei kuitenkaan
ole pysyvä konstruktio, vaan sitä tuotetaan jatkuvasti matkailijoiden sosiaalisessa tilassa
tapahtuvissa tulkinnoissa. Naapuruston kaltaisessa tilassa mahdollistuvat tuttujen ihmisten
tapaamisten lisäksi myös sattumanvaraiset kohtaamiset, mitkä molemmat yhdessä vaikuttavat
matkailijoiden muodostamaan kokonaiskuvaan turvallisuudesta. Sosiaaliset suhteet voivatkin
luoda yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyvää turvaa, mutta ne voivat synnyttää myös
turvattomuutta, jos toinen koetaan uhkaavaksi tai sosiaalinen etäisyys kasvaa liian suureksi.
Tutkielmasta saatua tietoa voidaan käyttää matkakohteiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa
ja kehittämisessä. Turvallisuudella on merkittävä arvo myös matkailumarkkinoinnissa, sillä
turvallisuus määrittää matkailijoiden halua matkustaa kohteeseen. Onnistunut turvallinen
imago voi toimia kohteen vetovoimatekijänä ja edistää näin koko alueen matkailua.
Tutkielmani kuuluu Acapella Village -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan uudenlaisia,
kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä matkailukyliä (www.ulapland.fi/AcapellaVillage).
matkailijoiden matkan valintaan ja matkustuskäyttäytymiseen. Turvallisuuden tutkiminen
matkailijoiden näkökulmasta onkin tärkeää, sillä he päätöksillään ja toiminnallaan tulkitsevat
subjektiivisesti paikan turvallisuutta. Turvallisuuden pettämisen seuraukset heijastuvat
nopeasti ja laajalle, mutta turvallinen matkakokemus syntyy paikallisesti. Matkakohdetta
pienemmän alueen tutkiminen onkin olennaista, sillä matkailun vaikutukset eivät jakaudu
alueella tasaisesti. Siksi onkin tärkeää kartoittaa, kuinka sosiaaliset suhteet majoituspaikassa
ja sitä ympäröivällä alueella, jossa matkailijat eniten liikkuvat, vaikuttavat matkailijoiden
turvallisuuskokemusten muodostumiseen matkan aikana.
Tutkimustehtävänäni on hahmottaa matkailijoiden turvallisuuskokemuksien rakentumista
sosiaalisten naapuruussuhteiden muodostamassa tilassa. Muiden samalla alueella olevien
ihmisten kanssa käytävällä vuorovaikutuksella tai sen puuttumisella on olennainen merkitys
matkailijoiden tulkintaan turvallisuudesta. Naapurisuhteet ja naapuruuden käsite tarjoavatkin
uuden tavan tarkastella matkailijoita kokeman turvallisuuden rakentumista, sillä termejä ei ole
matkailututkimuksessa aikaisemmin juurikaan käytetty. Tarkastelen ilmiötä Michel
Maffesolin uusheimon, Edward Relphin ja muiden tutkijoiden määrittämän ulkopuolisuuden
sekä Doreen Masseyn valtageometrian teoretisointien näkökulmasta.
Ihmisten lisääntyneestä liikkuvuudesta huolimatta matkailijoiden läheisyydessä oleilevilla
yksilöillä on välitön vaikutus heidän kokemaansa turvallisuuteen. Turvallisuus ei kuitenkaan
ole pysyvä konstruktio, vaan sitä tuotetaan jatkuvasti matkailijoiden sosiaalisessa tilassa
tapahtuvissa tulkinnoissa. Naapuruston kaltaisessa tilassa mahdollistuvat tuttujen ihmisten
tapaamisten lisäksi myös sattumanvaraiset kohtaamiset, mitkä molemmat yhdessä vaikuttavat
matkailijoiden muodostamaan kokonaiskuvaan turvallisuudesta. Sosiaaliset suhteet voivatkin
luoda yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyvää turvaa, mutta ne voivat synnyttää myös
turvattomuutta, jos toinen koetaan uhkaavaksi tai sosiaalinen etäisyys kasvaa liian suureksi.
Tutkielmasta saatua tietoa voidaan käyttää matkakohteiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa
ja kehittämisessä. Turvallisuudella on merkittävä arvo myös matkailumarkkinoinnissa, sillä
turvallisuus määrittää matkailijoiden halua matkustaa kohteeseen. Onnistunut turvallinen
imago voi toimia kohteen vetovoimatekijänä ja edistää näin koko alueen matkailua.
Tutkielmani kuuluu Acapella Village -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan uudenlaisia,
kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä matkailukyliä (www.ulapland.fi/AcapellaVillage).
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]