Turvallinen naapuri : teoretisointia matkailijoiden turvallisuuskokemusten rakentumisesta sosiaalisissa suhteissa

Abstract

Turvallisuus toimii menestyvän matkailualueen edellytyksenä. Sillä on olennainen merkitys matkailijoiden matkan valintaan ja matkustuskäyttäytymiseen. Turvallisuuden tutkiminen matkailijoiden näkökulmasta onkin tärkeää, sillä he päätöksillään ja toiminnallaan tulkitsevat subjektiivisesti paikan turvallisuutta. Turvallisuuden pettämisen seuraukset heijastuvat nopeasti ja laajalle, mutta turvallinen matkakokemus syntyy paikallisesti. Matkakohdetta pienemmän alueen tutkiminen onkin olennaista, sillä matkailun vaikutukset eivät jakaudu alueella tasaisesti. Siksi onkin tärkeää kartoittaa, kuinka sosiaaliset suhteet majoituspaikassa ja sitä ympäröivällä alueella, jossa matkailijat eniten liikkuvat, vaikuttavat matkailijoiden turvallisuuskokemusten muodostumiseen matkan aikana.

Tutkimustehtävänäni on hahmottaa matkailijoiden turvallisuuskokemuksien rakentumista sosiaalisten naapuruussuhteiden muodostamassa tilassa. Muiden samalla alueella olevien ihmisten kanssa käytävällä vuorovaikutuksella tai sen puuttumisella on olennainen merkitys matkailijoiden tulkintaan turvallisuudesta. Naapurisuhteet ja naapuruuden käsite tarjoavatkin uuden tavan tarkastella matkailijoita kokeman turvallisuuden rakentumista, sillä termejä ei ole matkailututkimuksessa aikaisemmin juurikaan käytetty. Tarkastelen ilmiötä Michel Maffesolin uusheimon, Edward Relphin ja muiden tutkijoiden määrittämän ulkopuolisuuden sekä Doreen Masseyn valtageometrian teoretisointien näkökulmasta.

Ihmisten lisääntyneestä liikkuvuudesta huolimatta matkailijoiden läheisyydessä oleilevilla yksilöillä on välitön vaikutus heidän kokemaansa turvallisuuteen. Turvallisuus ei kuitenkaan ole pysyvä konstruktio, vaan sitä tuotetaan jatkuvasti matkailijoiden sosiaalisessa tilassa tapahtuvissa tulkinnoissa. Naapuruston kaltaisessa tilassa mahdollistuvat tuttujen ihmisten tapaamisten lisäksi myös sattumanvaraiset kohtaamiset, mitkä molemmat yhdessä vaikuttavat matkailijoiden muodostamaan kokonaiskuvaan turvallisuudesta. Sosiaaliset suhteet voivatkin luoda yhteenkuuluvuuden tunteesta syntyvää turvaa, mutta ne voivat synnyttää myös turvattomuutta, jos toinen koetaan uhkaavaksi tai sosiaalinen etäisyys kasvaa liian suureksi.

Tutkielmasta saatua tietoa voidaan käyttää matkakohteiden asiakaslähtöisessä suunnittelussa ja kehittämisessä. Turvallisuudella on merkittävä arvo myös matkailumarkkinoinnissa, sillä turvallisuus määrittää matkailijoiden halua matkustaa kohteeseen. Onnistunut turvallinen imago voi toimia kohteen vetovoimatekijänä ja edistää näin koko alueen matkailua.

Tutkielmani kuuluu Acapella Village -tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan uudenlaisia, kulttuurisesti ja ekologisesti kestäviä matkailukyliä (www.ulapland.fi/AcapellaVillage).