Oppimiseen ja matkailualan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttaneet tekijät Lapin yliopiston matkailututkimuksen opintojen oppimisympäristössä ja kulttuurissa opiskelijoiden näkökulmasta

Abstract

Yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan muutoksia - globalisoituminen, maailman taloudellisen tilanteen heilahtelut ja suurten ikäryhmien jääminen eläkkeelle vaikuttavat työyhteiskunnan perusrakenteisiin. Samat muutokset tuovat uusia haasteita myös matkailualalle ja samalla muuttavat työnkuvia ja luovat uusia vaatimuksia työntekijöille. Työn vaatimusten muuttuessa on hyvä kiinnittää huomiota matkailualan korkeakoulutukseen: vastaako se nykypäivän työelämän vaatimuksiin ja kouluttaako matkailualan korkeakoulutus työelämään asiantuntijoita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät oppimisympäristössä ja sitä ympäröivässä kulttuurissa ovat vaikuttaneet estävästi tai edistävästi Lapin yliopiston matkailututkimuksen opiskelijoiden oppimiseen ja sitä kautta matkailualan asiantuntijuuden kehittymiseen.

Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu tilannesidonnaisen oppimiskäsityksen pohjalle, jonka mukaan ihminen on sidottu siihen kulttuuriin, aikaan, paikkaan ja tilanteeseen, jossa oppiminen tapahtuu. Tutkielmassa tarkastellaan oppimista ja asiantuntijuuden kehit-tymistä oppimisympäristön ja kulttuurissa vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta. Osana tutkielman teoreettista viitekehystä tarkastellaan eri tutkijoiden käsityksiä asiantuntijuuden kehittymisestä sekä matkailualan asiantuntijatyössä tarvittavia taitoja. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena ovat opetussuunnitelman eri tasot, joiden avulla selvitetään, ovatko oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä edistäneet tai estäneet tekijät ilmenneet kirjoitetussa, toteutetussa vai piilo-opetussuunnitelmassa. Tutkimuksen lähestymistapana on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla seitsemältä Lapin yliopiston matkailututkimuksen pääaineopiskelijalta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkielman tuloksina selvisi, että oppimisympäristön ja sitä ympäröivän kulttuurin eri tekijöillä on merkittävä vaikutus matkailututkimuksen opiskelijoiden oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen. Toteutuneen opetussuunnitelman osalta erityisesti oppimisympäristön tekijöistä opetusmetodit koettiin hyödyllisiksi oppimisen kannalta. Opetusmetodeista esseiden, kenttämatkojen, ryhmätöiden ja muiden omaa ajattelua kehittävien kirjallisten tehtävien nähtiin edistävän oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä. Sen sijaan perinteisten tenttien ja luentojen koettiin laskevan motivaatiota ja tuottavan liikkumatonta tietoa. Oppimisympäristön toisena tekijänä ovat opetuksen sisältö ja materiaali. Opiskelijat kokivat joillakin kursseilla sisällön ja materiaalien olevan vanhentuneita ja liikaa Suomeen ja Lappiin painottuvia, joka laski opiskelijoiden motivaatiota, eikä kehittänyt laaja-alaisesti heidän matkailualan asiantuntijuuttaan. Erityisesti matkailututkimuksen perusopintojen kurssit koettiin sisällöltään sekaviksi ja toisistaan riippumattomiksi kokonaisuuksiksi. Op-pimisympäristön tekijöistä opettajien toiminnan vaikutus näkyi erityisesti piilo-opetussuunnitelman tasolla. Opetushenkilökunnan asenteilla ja arvostuksen vähyydellä matkailualaa ja matkailututkimuksen opintoja kohtaan koettiin olevan vaikutusta opiskeli-joiden motivaatioon, itsensä haastamiseen ja ammatillisen itsetunnon kehittymiseen. Opettajan pedagogisten taitojen koettiin myös vaikuttavan oppimiseen ja asiantuntijuuden kehittymiseen joillain kursseilla. Toisaalta osa opiskelijoista koki, että matkailututkimuksen opinnoissa vallitsee avoin ja lämmin ilmapiiri, joka edistää heidän oppimistaan. Kirjoitetun opetussuunnitelman tasolla opiskelijat kaipasivat selkeämpää tutkintorakennetta, selkeämpiä kurssikuvauksia sekä tutkinnon kehittämistä integroimalla metodi-opintoja matkailututkimuksen opintoihin. Tämän lisäksi opiskelijat kaipasivat enemmän taloustieteellistä ja liiketoiminnallista näkökulmaa opintoihin ja käytännön soveltamista opittuun. Matkailualan asiantuntijuudessa tarvittavista taidoista opiskelijat olivat omaksuneet ja oppineet erityisesti teoreettista tietämystä, kirjoitus- ja verbaalisia taitoja, yhteistyö-, -ihmissuhde-, ryhmätyö- ja kommunikointitaitoja, itsesäätelytaitoja, kriittisyyttä ja itsekriittisyyttä, englanninkielen taitoa ja kykyä tietojen etsimiseen ja muokkaamiseen. Näitä taitoja opiskelijat olivat omaksuneet erityisesti perus-, aine- ja syventävissä opinnoissa sekä metodi- ja kieliopinnoissa.

Vastaavasti käytännöllinen tieto ja kulttuurien monimuotoisuuden tunteminen eivät opiskelijoiden mielestä olleet karttuneet riittävästi. Metodiopinnot kartuttivat sopeutumiskykyä uusiin tilanteisiin sekä kehittivät kykyä päättelyyn ja analysointiin sekä tiedon hakemiseen. Vastaavasti metodiopintojen ei koettu kehittävän tarpeeksi teknologisia ja teknisiä taitoja. Sivuaineopintojen koettiin olevan tärkeässä roolissa asiantuntijuuden kehittymisen ja oppimisen kannalta. Sivuaineopinnot olivat edistäneet muun muassa kykyä päätöksentekoon, päättelyyn ja tiedon analysointiin. Myös tiedon hakemisen ja muokkaamisen taitojen sekä matkailualan teoreettisen tiedon koettiin kehittyneen sivuaineopintojen aikana. Englannin kielitaidon koettiin kehittyneen erityisesti sivuopintojen kautta, jota oli edistänyt oppimateriaalien englanninkielisyys.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää matkailututkimuksen opintojen kehittämisessä, jotta opinnot vastaisivat paremmin työelämän muutoksiin ja matkailualan asiantuntijatyön vaatimuksiin.