Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rooli ja hyödynnettävyys matkailuyritystoiminnassa
Kittilä, Anne (2013)
Kittilä, Anne
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305231160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201305231160
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja sen lähialueilla toimivien luontomatkailun ohjelmapalveluyritysten käyttötarpeita, käsityksiä, tyytyväisyyttä ja toiveita puiston käytöstä, säännöistä, yleisistä toimintaolosuhteista sekä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta alueella. Pyrin siis tutkimuksellani selvittämään, millainen on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rooli ja hyödynnettävyys matkailuyritystoiminnassa kansallispuiston lainsäädännön ja sääntöjen luomissa puitteissa, sekä yritysten tuotteiden ja sijainnin suhteen. Tutkimus kuuluu luontomatkailun yhteiskuntatieteellisen ympäristö-tutkimuksen tutkimussuuntaukseen.
Tutkimus pohjautuu Tunturi-Lapin kehitys Oy:n Ruralpolis -hankkeen tilaustutkimukseen, jonka puitteissa aineisto kerättiin ja tutkimusraportti julkaistiin aiheesta keväällä 2011. Aineistoa varten haastateltiin kaikkiaan 63 yritystä, joka kattaa 67 % tutkimuksen aihepiiriin kuuluvista yrityksistä. Yritykset sijaitsevat Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueella.
Tutkituista yrityksistä 40 % toimii kansallispuistossa ja valtaosa on tyytyväinen puiston tarjoamiin rakenteisiin, palveluihin, puiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan sekä yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa, vaikka runsaasti kehitysideoitakin esitetään. Monet yritykset toivovat kansallispuiston sääntöjen löyhennystä ja vapaampia mahdollisuuksia puiston käyttöön ja siellä toimimiseen. Lisäksi toivotaan parannuksia Metsähallituksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön molemmilta osapuolilta.
Kansallispuiston hyödynnettävyyteen vaikuttavat eniten puiston sääntöjen asettamat reunaehdot ja yritysten tarjoamat tuotteet sekä hieman myös yritysten sijainti puistoon nähden. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rooli on Tunturi-Lapin alueella merkittävä niin työllisyyden, talousvaikutusten, paikallisen kulttuurin ja etenkin luontomatkailun suhteen. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee kuitenkin pitää luonnonsuojelua, joka on kansallispuiston perustamistarkoitus, ja sopeuttaa muu toiminta sen mukaisesti. Kansallispuiston vyöhykejako ja kestävän matkailun periaatteet ovat olennaisia työkaluja tarkasteltaessa ja kehitettäessä puiston hyödynnettävyyttä matkailuyritys-toiminnassa.
Matkailuyritysten ja luonnonsuojelun välillä on havaittavissa kolme eri vuorovaikutustyyppiä: symbioosi, rinnakkaiselo ja konflikti. Eniten tutkimusalueella esiintyy symbioosiyrityksiä, joiden toiminta ja vuorovaikutus ovat suotuisimpia. Toiminnan kehityksen ja kestävyyden kannalta olisi kuitenkin puistoa hallinnoivan Metsähallituksen keskityttävä eniten konfliktiyrityksiin ja niiden välisen vuorovaikutuksen parantamiseen.
Tutkimus pohjautuu Tunturi-Lapin kehitys Oy:n Ruralpolis -hankkeen tilaustutkimukseen, jonka puitteissa aineisto kerättiin ja tutkimusraportti julkaistiin aiheesta keväällä 2011. Aineistoa varten haastateltiin kaikkiaan 63 yritystä, joka kattaa 67 % tutkimuksen aihepiiriin kuuluvista yrityksistä. Yritykset sijaitsevat Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alueella.
Tutkituista yrityksistä 40 % toimii kansallispuistossa ja valtaosa on tyytyväinen puiston tarjoamiin rakenteisiin, palveluihin, puiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan sekä yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa, vaikka runsaasti kehitysideoitakin esitetään. Monet yritykset toivovat kansallispuiston sääntöjen löyhennystä ja vapaampia mahdollisuuksia puiston käyttöön ja siellä toimimiseen. Lisäksi toivotaan parannuksia Metsähallituksen ja yritysten väliseen yhteistyöhön molemmilta osapuolilta.
Kansallispuiston hyödynnettävyyteen vaikuttavat eniten puiston sääntöjen asettamat reunaehdot ja yritysten tarjoamat tuotteet sekä hieman myös yritysten sijainti puistoon nähden. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rooli on Tunturi-Lapin alueella merkittävä niin työllisyyden, talousvaikutusten, paikallisen kulttuurin ja etenkin luontomatkailun suhteen. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulee kuitenkin pitää luonnonsuojelua, joka on kansallispuiston perustamistarkoitus, ja sopeuttaa muu toiminta sen mukaisesti. Kansallispuiston vyöhykejako ja kestävän matkailun periaatteet ovat olennaisia työkaluja tarkasteltaessa ja kehitettäessä puiston hyödynnettävyyttä matkailuyritys-toiminnassa.
Matkailuyritysten ja luonnonsuojelun välillä on havaittavissa kolme eri vuorovaikutustyyppiä: symbioosi, rinnakkaiselo ja konflikti. Eniten tutkimusalueella esiintyy symbioosiyrityksiä, joiden toiminta ja vuorovaikutus ovat suotuisimpia. Toiminnan kehityksen ja kestävyyden kannalta olisi kuitenkin puistoa hallinnoivan Metsähallituksen keskityttävä eniten konfliktiyrityksiin ja niiden välisen vuorovaikutuksen parantamiseen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]