Sosiaalisen tuen merkitys aikuisena näkövammautuneen perheenjäsenelle
Tölli, Sanna (2011)
Tölli, Sanna
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201112051227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201112051227
Tiivistelmä
Aikuisena näkövammautuminen koskettaa vammautuneen henkilön lisäksi koko hänen lähiyhteisöään. Vammautuneelle henkilölle tärkein tukiverkosto on läheisimmät ihmiset. He antavat näkövammautuneelle läheiselleen merkittävän sosiaalisen tuen, mutta palvelujärjestelmä ei riittävästi huomioi vammattomien perheenjäsenten sopeutumista tilanteeseen eikä heidän tuen tarpeitaan. Tutkielmassa selvitettiin, mitä aikuisena näkövammautuminen merkitsi perheenjäsenille ja minkälaista sosiaalista tukea he siinä elämänvaiheessa tarvitsivat.
Tutkielma oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää aikuisena näkövammautuneen perheenjäsentä. Aineisto analysointiin teemoittelulla, jonka lähtökohtana olivat tutkimuskysymys ja tutkielman keskeiset käsitteet. Aineistosta etsittiin näkövammautumisen merkitys vammattomille perheenjäsenille sekä heidän tarvittu ja saatu sosiaalinen tuki. Sosiaalinen tuki määriteltiin tuen lähteiden perusteella, joita olivat läheiset, vertaiset ja ammattilaiset. Tuen muodot jaettiin emotionaaliseen, aineelliseen ja tiedolliseen tukeen.
Puolison näkövammautuminen oli perheenjäsenille voimakas tunnekokemus ja arjen toimintamallien muuttaja. Tutkielman keskeisin johtopäätös oli perheenjäsenten yksin jääminen ilman läheisten ulkopuolista sosiaalista tukea. Tärkeimmät sosiaalisen tuen lähteet olivat puoliso ja muut läheiset ihmiset. Perheenjäsenillä oli tarve vertaisilta ja ammattilaisilta saatavalle sosiaaliselle tuelle, mutta niiden saaminen oli haasteellista. Tuen muodoista emotionaalinen tuki oli kaikilta lähteiltä tarvittuna ja saatuna tukena merkityksellisin. Emotionaalinen tuki ilmeni ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ymmärryksenä, välittämisenä, empatiana, luottamuksena ja kannustuksena. Tarvittuna ja saatuna sosiaalisena tukena ilmenivät myös aineellinen ja tiedollinen tuki. Tutkielman tulosten mukaan puolison näkövammautuminen synnytti perheenjäsenille sosiaalisen tuen tarpeen ja se oli heille selviytymisen keino muuttuneessa elämäntilanteessa. Saadun sosiaalisen tuen lisäksi perheenjäsenten selviytymiseen olivat vaikuttaneet heidän yksilölliset selviytymiskeinonsa, kuten henkilökohtaiset voimavarat, elämänasenne ja toimivat sosiaaliset suhteet läheisten kanssa.
Tutkielma oli laadullinen ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää aikuisena näkövammautuneen perheenjäsentä. Aineisto analysointiin teemoittelulla, jonka lähtökohtana olivat tutkimuskysymys ja tutkielman keskeiset käsitteet. Aineistosta etsittiin näkövammautumisen merkitys vammattomille perheenjäsenille sekä heidän tarvittu ja saatu sosiaalinen tuki. Sosiaalinen tuki määriteltiin tuen lähteiden perusteella, joita olivat läheiset, vertaiset ja ammattilaiset. Tuen muodot jaettiin emotionaaliseen, aineelliseen ja tiedolliseen tukeen.
Puolison näkövammautuminen oli perheenjäsenille voimakas tunnekokemus ja arjen toimintamallien muuttaja. Tutkielman keskeisin johtopäätös oli perheenjäsenten yksin jääminen ilman läheisten ulkopuolista sosiaalista tukea. Tärkeimmät sosiaalisen tuen lähteet olivat puoliso ja muut läheiset ihmiset. Perheenjäsenillä oli tarve vertaisilta ja ammattilaisilta saatavalle sosiaaliselle tuelle, mutta niiden saaminen oli haasteellista. Tuen muodoista emotionaalinen tuki oli kaikilta lähteiltä tarvittuna ja saatuna tukena merkityksellisin. Emotionaalinen tuki ilmeni ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ymmärryksenä, välittämisenä, empatiana, luottamuksena ja kannustuksena. Tarvittuna ja saatuna sosiaalisena tukena ilmenivät myös aineellinen ja tiedollinen tuki. Tutkielman tulosten mukaan puolison näkövammautuminen synnytti perheenjäsenille sosiaalisen tuen tarpeen ja se oli heille selviytymisen keino muuttuneessa elämäntilanteessa. Saadun sosiaalisen tuen lisäksi perheenjäsenten selviytymiseen olivat vaikuttaneet heidän yksilölliset selviytymiskeinonsa, kuten henkilökohtaiset voimavarat, elämänasenne ja toimivat sosiaaliset suhteet läheisten kanssa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4506]