Verkkososiaalityö nuorisososiaalityön toimintamuotona

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten verkkososiaalityö toimii nuorisososiaalityön toimintamuotona ja millaista sosiaalista tukea nuoret verkkososiaalityöstä saivat nuorten ja sosiaalityöntekijöiden mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin IRC-gallerian Teinihelpperi-yhteisössä, kahden keskisessä anonyymissa chatissa nuorten parissa tehtävää verkkososiaalityötä, joka on osa lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) – hanketta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin nuoruuden kehitysvaihetta ja sen haasteita nyky-yhteiskunnassa, nuorisososiaalityötä sekä sosiaalisen tuen teoriaa. Tutkimuksessa käytettiin Charles H. Tardyn (1985) laajaa sosiaalisen tuen määritelmää, joka sisältää neljä eri tuen tyyppiä: emotionaalinen, informatiivinen ja materiaalinen tuki sekä arviointi. Tutkimus on laadullinen ja tutkimuksellinen lähestymistapa konstruktionismin kontekstuaalinen suuntaus. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla kolmelta (N=3) sosiaalityöntekijältä ja viideltä (N=5) nuorelta, jotka olivat käyneet IRC-galleriassa keskustelemassa kahden kesken sosiaalityöntekijän kanssa. Haastattelut toteutettiin verkossa, Skypen ja Campfire-verkkopalvelualustan avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Analyysia ohjaavana teoriana toimi sosiaalisen tuen teoria.

Tutkimustulosten perusteella verkkososiaalityö toimii nuorisososiaalityön toimintamuotona hyvin, mutta vaatii edelleen kehittämistä. Verkkososiaalityö kuvattiin ennaltaehkäisevänä, tukevana, informatiivisena sekä nuorten ehdoilla toimivana ja nuoria tavoittavana. Nuoret hakeutuivat kahden keskiseen chattiin koska halusivat tietoa eri asioista ja keskustella aikuisen kanssa. Nuorten keskusteluihin nostamat aiheet olivat usein haastavia, jolloin sosiaalityöntekijän ammattitaidon merkitys ja tarve korostuivat. Keskustelun aiheita olivat nuorten mukaan mielen pahoinvointi, perhetilanne ja lastensuojelu. Sosiaalityöntekijät nostivat näiden lisäksi esille opintoihin liittyvät asiat. Verkkovuorovaikutuksessa keskeiseksi elementiksi nousi anonymiteetti, joka mahdollisti sosiaalityöntekijän lähestymisen helppouden, keskustelun avoimuuden ja sujuvuuden sekä luottamuksen rakentumisen. Verkkososiaalityön haasteina sosiaalityöntekijät näkivät yhteistyöverkostojen ja resurssien vähäisyyden, nuorten tavoittamisen sekä sosiaaliviranomaisten asenteet verkkososiaalityötä kohtaan. Verkkososiaalityön mahdollisuuksina sosiaalityöntekijät näkivät verkon monipuolisuuden työvälineenä, nuorten ongelmien ennaltaehkäisyn, palvelun reaaliaikaisuuden ja sosiaalityön kuvan parantamisen. Nuoret kokivat, että verkkososiaalityö IRC-galleriassa oli huonosti tunnettua ja he kaipasivat lisää mainostamista. Sosiaalityöntekijät pohtivat verkkososiaalityön juurruttamisen keinoja ja näkivät tärkeimpinä työvälineinä tässä yhteistyön ja palvelujen laajentamisen, resurssien, markkinoinnin ja koulutuksen lisäämisen.

Tutkimustulokset kertovat, että verkkososiaalityöstä on mahdollista saada sosiaalista tukea. Erityisesti korostui emotionaalinen ja informatiivinen tuki. Emotionaalinen tuki näkyi nuorten vastauksissa mielialan nousuna, empatian ja tuen saamisena. Sosiaalityöntekijöiden vastauksissa se näkyi kuuntelemisena, kannustamisena, rohkaisemisena ja henkisenä tukemisena. Molemmat nostivat esille luottamuksen rakentumisen nuoren ja sosiaalityöntekijän välille. Informatiivinen tuki näyttäytyi nuorten mukaan neuvoina. Sosiaalityöntekijät nostivat esille tämän lisäksi ohjauksen, tiedonannon ja tiedon haun. Arviointi näyttäytyi positiivisena palautteena ja tuen vastavuoroisuutena, materiaalinen tuki aikuisen läsnäolona. Tutkimustulosten mukaan ongelmatilanteissa nuoret eivät saa juurikaan sosiaalista tukea lähipiiriltä, vaan verkossa toimiva sosiaalityöntekijä toimii läheisimpänä sosiaalisen tuen antajana. Verkossa saadun sosiaalisen tuen avulla nuorten ongelmatilanteet helpottuivat: nuori rohkaistui hakemaan apua reaalimaailmasta, sai tilanteestaan lisää tietoa tai mieliala parani. Sosiaalisen tuen saannin oikea-aikaisuus kuitenkin vaihteli. Yli puolet nuorista koki saaneensa verkkososiaalityöstä tukea ajoissa. Sekä nuorten että sosiaalityöntekijöiden mukaan verkkososiaalityön saatavuus nykyisellään ei ole riittävää.

The aim of this pro gradu thesis was to study how social work on the Web functions as a form of operations and what type of social support the young got in their as well as social workers’ opinions. Social work on the Web was studied in IRC-galleria’s Teinihelpperi web community in the anonymous interlocutions. The previous is part of the Vespa project i.e. children and young people’s social services on the Web. The framework in the study was the development stage of youth and its challenges in today’s society, youth social work and the theory of social support. Charles H Tardy’s (1985) extensive definition of social support with four categories: emotional, informative, material support and its assessment were used. The study is a qualitative and expeditionary approach in the contextual construction. The data were gathered with the help of theme interviews: three social workers (N=3) and five young persons (N=5) who had visited the IRC-galleria and had interlocutions with social workers. The interviews were con-ducted on the Web with the help of Skype and Campfire. The data were analysed by using the theory guiding content analysis. The guiding theory was the theory of social support.

On the basis of the research material social work on the Web functions well as a form of operations, but requires further development. The social work on the Web was described as preventive, supportive , informative and functioning at young people’s own terms as well as being easily reachable. The themes brought up by young people in the interlocutions were often challenging in which cases the importance and need of social workers’ professionalism was emphasized. The themes according to the young were mental health, family situation and child welfare. In addition to the previous themes social workers brought up matters concerning studies. Anonymity was the central element, which made it easier for the young person to approach the social worker, have an open interlocution, which inspired confidence. The challenges in social work on the Web were, according to the social workers, the scarcity of co-operation networks and resources, reaching the young and the attitudes of the authorities in social services towards social work on the Web. The possibilities, according to the social workers, were versatility as a working tool, preventive of young people’s problems, real time service and the improvement of the image of social work. The young felt that social work in IRC-galleria wasn’t well known and they wished for more marketing. The social workers felt that the most important tool for them was to increase co-operation, resources, education and marketing in order to make this type of social work more known.

The study results show that it is possible to get social support through the social work on the Web. Emotional and informative support were emphasized. In their answers the young said that emotional support was shown as the rising of spirits, receiving empathy and support. The social workers stated that for them it was shown as listening, encouraging and mental support. Both the young and the social workers brought up the building of confidence between the young person and the social worker. According to the young, informative support came in the form of advice. In addition to that, the social workers brought up guidance, giving and searching for information. Assessment was shown as positive feedback and the reciprocity of support, material support as the presence of an adult. According to the study results young people don’t receive much social support from those close by when they have problems. Instead the social worker on the Web is the closest provider of support. When the young received social support on the Web for their problems, they felt more encouraged to search for help in the real world, received more information about their situation and their spirits rose. However, the right timing for social support varied. Over a half of the young who were interviewed felt they had received help on the Web in time. According to both the young and the social workers the availability of social work on the Web is not sufficient presently.