Häpeän tunne alkoholiongelmaisen naisen elämässä
Väyrynen, Eija (2011)
Väyrynen, Eija
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimus käsitteli häpeän tunnetta alkoholiongelmaisen naisen elämässä. Tutkimuksella selvitettiin sitä, miten alkoholiongelmaisen naisen häpeän tunne syntyy, miten se ilmenee ja miten se vaikutta naisten elämään. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, johon haastateltiin viittä naista. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun avulla. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan suurimmaksi häpeän tunteen synnyttäjäksi muodostui päihdeongelmaisena naisena ja äitinä oleminen. Subjektiivisten äitiyden kokemusten lisäksi itsensä vertaaminen yleisesti ajateltuun ja kulttuurisesti sisäistettyyn hyvän äidin ideaaliin synnytti häpeän tunteen. Häpeän tunne syntyi myös suhteessa läheisiin: puolisoon, sukulaisiin sekä ystäviin. Työelämä häpeän tunteen synnyssä liittyi naisen kokemukseen huomautuksista ja hoitoonohjauksesta paljastumisen kokemuksena.
Häpeän tunteen ilmenemisen ulottuvuudet nimettiin tunteiden, kehon sekä ajallisuuden ulottuvuuksiksi. Tunteiden ulottuvuudella häpeän tunteen lamaannuttavuus pysäyttää kokijansa ja estää toiminnan. Pelko näyttäytyy pelkona päihdeongelman paljastumisesta ja tätä kautta leimautumisesta. Häpeän tunne sai myös minuutta rikkovan ilmiasun. Vihan tunne puolestaan näyttäytyi raivokohtauksina ja sanallisena aggressiivisuutena. Myönteiset ulottuvuudet häpeän tunteessa liittyivät naisen kokemukseen häpeästä kasvattavana ja omaa kuntoutumista motivoivana tekijänä. Kehollinen ulottuvuus jakaantui sisälle sidottuun sekä ulkoisesti näkyvään häpeään. Sisälle sidottu häpeän tunne ilmeni kokemuksena naisen sisälle jumiutuneesta tunteesta. Ulkoisesti näkyvä häpeän tunne näyttäytyi kehollisina reaktioina, kuten punastumisena. Häpeän tunne paikallistui ajallisella ulottuvuudella kokemuksiin häpeän tunteen vaihtelevuudesta ja kausittaisuudesta. Lisäksi häpeän tunne oli löydettävissä menneisyysnykyisyys-akselilta.
Häpeän tunteen vaikutuksena yksilön elämästä väheni sosiaalisuus ja yksilö koki eristäytyneensä. Häpeä vaikutti myös itsetuntoon sitä madaltavasti. Lisäksi häpeän tunteella oli juomista lisäävä vaikutus. Häpeän tunne koettiin yksilöllisesti mutta sen synnyssä, ilmenemisessä sekä vaikutuksissa oli löydettävissä myös sen vuorovaikutuksellinen ulottuvuus. Häpeän tunne on moniulotteinen ilmiö. Vaikka häpeän tunteella on yksilöiden arkielämässä positiivisiakin kaikuja, voidaan tutkimuksen tulosten perusteella todeta, että päihdeongelmasta juontuva häpeän tunne on kipeä kohta kokijalleen ja sillä on negatiivisiksi luonnehdittavia seurauksia yksilön elämään.
Tutkimustulosten mukaan suurimmaksi häpeän tunteen synnyttäjäksi muodostui päihdeongelmaisena naisena ja äitinä oleminen. Subjektiivisten äitiyden kokemusten lisäksi itsensä vertaaminen yleisesti ajateltuun ja kulttuurisesti sisäistettyyn hyvän äidin ideaaliin synnytti häpeän tunteen. Häpeän tunne syntyi myös suhteessa läheisiin: puolisoon, sukulaisiin sekä ystäviin. Työelämä häpeän tunteen synnyssä liittyi naisen kokemukseen huomautuksista ja hoitoonohjauksesta paljastumisen kokemuksena.
Häpeän tunteen ilmenemisen ulottuvuudet nimettiin tunteiden, kehon sekä ajallisuuden ulottuvuuksiksi. Tunteiden ulottuvuudella häpeän tunteen lamaannuttavuus pysäyttää kokijansa ja estää toiminnan. Pelko näyttäytyy pelkona päihdeongelman paljastumisesta ja tätä kautta leimautumisesta. Häpeän tunne sai myös minuutta rikkovan ilmiasun. Vihan tunne puolestaan näyttäytyi raivokohtauksina ja sanallisena aggressiivisuutena. Myönteiset ulottuvuudet häpeän tunteessa liittyivät naisen kokemukseen häpeästä kasvattavana ja omaa kuntoutumista motivoivana tekijänä. Kehollinen ulottuvuus jakaantui sisälle sidottuun sekä ulkoisesti näkyvään häpeään. Sisälle sidottu häpeän tunne ilmeni kokemuksena naisen sisälle jumiutuneesta tunteesta. Ulkoisesti näkyvä häpeän tunne näyttäytyi kehollisina reaktioina, kuten punastumisena. Häpeän tunne paikallistui ajallisella ulottuvuudella kokemuksiin häpeän tunteen vaihtelevuudesta ja kausittaisuudesta. Lisäksi häpeän tunne oli löydettävissä menneisyysnykyisyys-akselilta.
Häpeän tunteen vaikutuksena yksilön elämästä väheni sosiaalisuus ja yksilö koki eristäytyneensä. Häpeä vaikutti myös itsetuntoon sitä madaltavasti. Lisäksi häpeän tunteella oli juomista lisäävä vaikutus. Häpeän tunne koettiin yksilöllisesti mutta sen synnyssä, ilmenemisessä sekä vaikutuksissa oli löydettävissä myös sen vuorovaikutuksellinen ulottuvuus. Häpeän tunne on moniulotteinen ilmiö. Vaikka häpeän tunteella on yksilöiden arkielämässä positiivisiakin kaikuja, voidaan tutkimuksen tulosten perusteella todeta, että päihdeongelmasta juontuva häpeän tunne on kipeä kohta kokijalleen ja sillä on negatiivisiksi luonnehdittavia seurauksia yksilön elämään.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4417]