Kansainvälisen adoptiovanhempien käsityksiä haasteista ja adoptionjälkeisen tuen ja palveluiden tarpeesta

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen ajankohtaista aihetta, kansainvälistä adoptiota. Tutkimukseni kohdistuu adoptionjälkeiseen aikaan: millaisia kokemuksia ja käsityksiä adoptiovanhemmilla on adoptionjälkeisistä haasteista? Miten nykyiset adoptioperheille suunnatut palvelut auttavat adoptiovanhempia kohtaamiensa haasteiden ratkaisemisessa? Kuinka adoptionjälkeisiä palveluita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat adoptiovanhempien tarpeita? Tutki-mukseni tarkoituksena on hankkia tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää sosiaalityötä ja adoptiopalveluita. Adoptioprosessin alussa vanhemmat saavat runsaasti lakisääteistä oh-jausta ja tukea vanhemmuuteen. Adoptiolapsen tullessa kotiin palvelut vähenevät, mutta perheiden palveluiden ja tuentarve usein kasvaa. Kansainvälisen adoption lisääntyessä yhteiskunnan ja palvelurakenteiden tulisi kehittää ja lisätä tarkoituksenmukaista palvelutarjontaa.

Tutkielmani alussa olen käsitteellistänyt vanhemmuutta ja sen eri ulottuvuuksia sekä tarkastellut adoptiovanhemmuuteen liittyviä erityispiirteitä. Käsitteellistäminen auttaa ymmärtämään vanhemmuuden moninaisuutta. Aineiston hankintamenetelmäksi valitsin teema-haastattelun. Haastattelin adoptiovanhempia pareittain. Tutkimukseeni osallistuneet adoptiovanhemmat ovat Oulun- ja Lapin läänin alueelta. Aineistonanalyysissä olen käyttänyt fenomenografista lähestymistapaa. Olen kategorisoinut aineistossa esiintyneitä käsityksiä. Muodostin kolme pääkategoriaa, jotka jakaantuvat alakategorioihin. Aineistonanalyysin tuloksia tarkastelemalla sain merkityksiä palvelurakenteen kehittämiselle.

Tutkimusaineistostani ilmeni muun muassa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä haasteita, palvelurakenteen aiheuttamia haasteita perheille sekä perheiden toiveita tukeen ja palveluiden kohdennettavuuteen. Vanhempien käsitysten mukaan palveluntarjoajilla ei ole tarpeeksi tietoutta adoptiosta ja adoption erityispiirteistä, joten vanhemmat joutuvat ratkomaan haasteellisia tilanteita omatoimisesti. Haastateltavat pitävät asiantuntemusta tärkeänä adoptioon liittyvänä tukena. Adoptionjälkeisen tuentarpeen kartoittaminen antaa mahdollisuuden kehittää ja järjestää adoptioperheiden tarpeille sopivia palveluita ja yksilöllistä tukea. Kiinnostuksen lisääntyminen adoptiotutkimukseen vaikuttaa eri palvelusektoreiden tiedonsaantiin ja -tuotantoon. Tutkimusta aloittaessani tiesin, että Suomessa adoptionjälkeistä tutkimusta on tehty vain vähän. Halusin tehdä yksilön ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä tietoa tarjoa-van tutkielman, joka kiinnostaisi myös muita kuin itseäni.