Yhteenkietoutuneet päihde- ja mielenterveysongelmat naisen elämänkulun haasteena
Kestilä, Maarit (2010)
There are no files associated with this item.
Kestilä, Maarit
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Luon tutkimuksessa analyyttisen katsauksen yhteenkietoutuneiden päihde- ja mielenterveysongelmien haasteellisuuteen naisen elämänkulussa ja siihen sisältyvissä viranomaiskohtaamisissa. Haasteellisuus viittaa sanana ongelmien ylitsepääsemisen mahdollisuuteen, mihin myös tutkimukseni tarkoitus pohjautuu. Haasteiden teoreettinen jäsentäminen voi luoda parempia mahdollisuuksia niiden kohtaamiselle.
Tutkimukseni on narratiivinen tapaustutkimus. Sen perustan muodostaa psykososiaalisia ongelmia kohdanneen ja viranomaisten tukea selviytymiseensä saaneen Maijan kertomus, joka on syntynyt kertomusta kutsuvassa syvähaastattelussa. Täydentävänä aineistona tutkimuksessa esiintyy naisen ongelmien kohtaamisten yhteydessä laadittu asiakirjatieto, jota olen tavoittanut tutkimukseeni kahdeksasta eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. Aineiston analyysissä erotan Maijan kertomuksesta yksittäisiä analysoitavia tarinoita. Viranomaisten laatimista asiakirjoista nostan esille Maijan tarinoihin suhteutettavia, eri näkökulmista kerrottuja tarinoita Maijasta. Analysoin tarinoita ensisijaisesti tarkastelemalla holistisen sisällönanalyysin mukaisesti sitä, mitä niissä kerrotaan konkreettisista henkilöistä, heidän toiminnastaan, tapahtumista ja niiden ympäristöistä. Analyysi täydentyy sensitiivisen tutkimusaiheen tärkeissä tunnepitoisissa kohdissa holistisen muodon analyysin mukaisesti myös sen tarkastelulla, miten asioista kerrotaan. Elämänkulku jäsentyy teoreettisesti identiteetin muodostumisen käsitteellistämisen avulla. Kokonaisuudessaan sekä tutkimusaineiston kerääminen että sen analysointi kietoutuvat tiiviisti eettiseen pohdintaan, joka on muodostunut tieteellisesti kestävän ja ymmärrystä luovan sensitiivisen tutkimuksen kulmakiveksi.
Tutkimus tuo esille, että haasteet psykososiaalisten ongelmien kohtaamisessa ovat moninaisia yhdessäkin elämänkulussa. Psyykkiset vaikeudet ovat altistaneet naisen päihdeongelmille ja päihdeongelmat mielenterveysongelmille. Nainen on säädellyt pahaa oloaan ja vaikeita tunteitaan päihteillä ja päihteitä käyttävien ihmisten keskuudessa hän on kokenut hyväksyntää. Päihdemaailmasta on tullut hänen psykososiaalinen turvansa, jossa identiteetin rakennus on mahdollistunut. Nuoruudessa se on rakentunut alkoholinkäytön ympärille, myöhemmin aikuisuudessa ja äitiydessä puolestaan huumeidenkäytön ympärille. Hiljalleen päihteidenkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi ja päihdemaailman identiteettiä rakentava merkitys on kääntynyt päinvastaiseksi. Päihdemaailmassa mielenterveysongelmat ovat pahentuneet ja saaneet uusia muotoja. Myös ihmissuhteet ovat kärsineet. Nainen on taistellut ongelmiaan vastaan. Alkoholiriippuvuudesta hän on esimerkiksi selvinnyt raittiiseen äitiyteen. Myöhemmin huumeidenkäytön seurauksena hän on ajautunut yhä syvemmälle yhteiskunnalliseen ja kokemukselliseen marginaaliin, jossa on joutunut lopulta luopuman äitiydestään. Naisen identiteetti on särkynyt ja elämä on menettänyt merkityksensä.
Särkyneeseen identiteettiin ja elämään sisältyy tärkeää tunnetietoa äidin ja lapsen välisestä rakkaudesta, perheen tärkeyttä korostavia asenteita sekä uskoa ammatilliseen apuun hädän keskellä. Ne ovat muodostuneet tärkeiksi muutoksen avaimiksi. Päihdemaailmasta irtautuminen, kuntoutuminen ja uuden äitiyden vastaanottaminen ovat mahdollistuneet. Vastuurationaalinen toimijuus on vahvistunut ja olosuhteiden uhriutta tuottavat ajatuskulut ovat väistyneet. Tuhannen entisen huumeidenkäyttäjän näkeminen on konkretisoinut selviytymisen mahdollisuutta. Hiljalleen särkyneen identiteetin pohjalle on alkanut rakentua selviytyjän autonominen identiteetti, jonka ylläpitämiseen nainen tarvitsee edelleen psykososiaalista tukea. Nykyhetken ja tulevaisuuden tukemisen ohella menneisyyden merkityksellistäminen osaksi elämää on naiselle haasteellista. Sosiaalisissa suhteissa siitä on tullut naiselle myös taakka. Hän kokee tulevansa leimatuksi menneisyyden ongelmiensa vuoksi ja pelkää sen vaarantavan tulevaisuudessa hänen terveytensä ja perheensä.
Sekä syvällä marginaalissa eläminen, sieltä poispyrkiminen että muutoksen vakiinnuttaminen edellyttävät psykososiaalista tukea. Maijan elämänkulun aikana sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiskohtaamisissa on tarjottu naiselle vaihtoehtoisia tapoja rajojen ja turvan rakentamiselle. Ne ovat olleet tärkeä osa naisen selviytymistä. Toisaalta yksittäisissä kohtaamisissa ja eri palveluiden muodostamissa kokonaisuuksissa on esiintynyt myös puutteita, jotka ovat haastaneet ja haastavat edelleen yksilön selviytymistä.
Tutkimukseni on narratiivinen tapaustutkimus. Sen perustan muodostaa psykososiaalisia ongelmia kohdanneen ja viranomaisten tukea selviytymiseensä saaneen Maijan kertomus, joka on syntynyt kertomusta kutsuvassa syvähaastattelussa. Täydentävänä aineistona tutkimuksessa esiintyy naisen ongelmien kohtaamisten yhteydessä laadittu asiakirjatieto, jota olen tavoittanut tutkimukseeni kahdeksasta eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. Aineiston analyysissä erotan Maijan kertomuksesta yksittäisiä analysoitavia tarinoita. Viranomaisten laatimista asiakirjoista nostan esille Maijan tarinoihin suhteutettavia, eri näkökulmista kerrottuja tarinoita Maijasta. Analysoin tarinoita ensisijaisesti tarkastelemalla holistisen sisällönanalyysin mukaisesti sitä, mitä niissä kerrotaan konkreettisista henkilöistä, heidän toiminnastaan, tapahtumista ja niiden ympäristöistä. Analyysi täydentyy sensitiivisen tutkimusaiheen tärkeissä tunnepitoisissa kohdissa holistisen muodon analyysin mukaisesti myös sen tarkastelulla, miten asioista kerrotaan. Elämänkulku jäsentyy teoreettisesti identiteetin muodostumisen käsitteellistämisen avulla. Kokonaisuudessaan sekä tutkimusaineiston kerääminen että sen analysointi kietoutuvat tiiviisti eettiseen pohdintaan, joka on muodostunut tieteellisesti kestävän ja ymmärrystä luovan sensitiivisen tutkimuksen kulmakiveksi.
Tutkimus tuo esille, että haasteet psykososiaalisten ongelmien kohtaamisessa ovat moninaisia yhdessäkin elämänkulussa. Psyykkiset vaikeudet ovat altistaneet naisen päihdeongelmille ja päihdeongelmat mielenterveysongelmille. Nainen on säädellyt pahaa oloaan ja vaikeita tunteitaan päihteillä ja päihteitä käyttävien ihmisten keskuudessa hän on kokenut hyväksyntää. Päihdemaailmasta on tullut hänen psykososiaalinen turvansa, jossa identiteetin rakennus on mahdollistunut. Nuoruudessa se on rakentunut alkoholinkäytön ympärille, myöhemmin aikuisuudessa ja äitiydessä puolestaan huumeidenkäytön ympärille. Hiljalleen päihteidenkäyttö on muuttunut riippuvuudeksi ja päihdemaailman identiteettiä rakentava merkitys on kääntynyt päinvastaiseksi. Päihdemaailmassa mielenterveysongelmat ovat pahentuneet ja saaneet uusia muotoja. Myös ihmissuhteet ovat kärsineet. Nainen on taistellut ongelmiaan vastaan. Alkoholiriippuvuudesta hän on esimerkiksi selvinnyt raittiiseen äitiyteen. Myöhemmin huumeidenkäytön seurauksena hän on ajautunut yhä syvemmälle yhteiskunnalliseen ja kokemukselliseen marginaaliin, jossa on joutunut lopulta luopuman äitiydestään. Naisen identiteetti on särkynyt ja elämä on menettänyt merkityksensä.
Särkyneeseen identiteettiin ja elämään sisältyy tärkeää tunnetietoa äidin ja lapsen välisestä rakkaudesta, perheen tärkeyttä korostavia asenteita sekä uskoa ammatilliseen apuun hädän keskellä. Ne ovat muodostuneet tärkeiksi muutoksen avaimiksi. Päihdemaailmasta irtautuminen, kuntoutuminen ja uuden äitiyden vastaanottaminen ovat mahdollistuneet. Vastuurationaalinen toimijuus on vahvistunut ja olosuhteiden uhriutta tuottavat ajatuskulut ovat väistyneet. Tuhannen entisen huumeidenkäyttäjän näkeminen on konkretisoinut selviytymisen mahdollisuutta. Hiljalleen särkyneen identiteetin pohjalle on alkanut rakentua selviytyjän autonominen identiteetti, jonka ylläpitämiseen nainen tarvitsee edelleen psykososiaalista tukea. Nykyhetken ja tulevaisuuden tukemisen ohella menneisyyden merkityksellistäminen osaksi elämää on naiselle haasteellista. Sosiaalisissa suhteissa siitä on tullut naiselle myös taakka. Hän kokee tulevansa leimatuksi menneisyyden ongelmiensa vuoksi ja pelkää sen vaarantavan tulevaisuudessa hänen terveytensä ja perheensä.
Sekä syvällä marginaalissa eläminen, sieltä poispyrkiminen että muutoksen vakiinnuttaminen edellyttävät psykososiaalista tukea. Maijan elämänkulun aikana sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiskohtaamisissa on tarjottu naiselle vaihtoehtoisia tapoja rajojen ja turvan rakentamiselle. Ne ovat olleet tärkeä osa naisen selviytymistä. Toisaalta yksittäisissä kohtaamisissa ja eri palveluiden muodostamissa kokonaisuuksissa on esiintynyt myös puutteita, jotka ovat haastaneet ja haastavat edelleen yksilön selviytymistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]