"Kuin olematon tähti avaruudessa" : tutkimus kuudesluokkalaisten yksinäisyyden kokemuksista

Abstract

Tutkimus on taustafilosofialtaan fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus kuudesluokkalaisten yksinäisyyden kokemuksista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuudesluokkalaisten omia kokemuksia yksinäisyydestä. Miltä yksinäisyys näyttäytyy heidän kokemuksissaan ja millaisissa tilanteissa he tuntevat olevansa yksinäisiä. Kokevatko 12-vuotiaat yksinäisyyden positiivisena vai negatiivisena asiana? Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää sekä nuorten perheissä että ammattikäytännöissä, joissa heidän kanssaan ollaan tekemisissä. Tiedolla on merkitystä myös sosiaalityön ja koko yhteiskunnan kannalta, sillä usein negatiivisena koetusta yksinäisyydestä on haittaa myös yhteiskunnallisella tasolla. Tutkimusongelmia ovat: 1. Millaisia kokemuksia kuudesluokkalaisilla on yksinäisyydestä? 2. Mitkä tekijät aiheuttavat kuudesluokkalaisille yksinäisyyttä?

Tutkimuksessa narratiivisuus on vahvasti mukana, sillä narratiivisuutta on käytetty sekä metodina että aineiston analysoinnissa. Aineisto koostuu kahden kuudennen luokan oppilaan (30) kirjoitelmista. Kuudesluokkalaiset ovat kirjoittaneet eläytymismenetelmää apuna käyttäen tarinan kohtaamastaan yksinäisestä tytöstä tai pojasta. Aineisto on myös analysoity narratiivisellä menetelmällä käyttäen esimerkiksi teemoittelua, luokittelua ja juonentamista.

Tutkimuksen tuloksena ilmenee, että kuudesluokkalaiset kokevat yksinäisyyden pääosin negatiivisena. Positiivisena puolena yksinäisyydessä koetaan vain se, että voidaan rauhoittua joskus oman itsensä kanssa. Yksinäisyyden muodoista kuudesluokkalaisten kokemuksissa ilmenee eniten emotionaalista, sosiaalista, sisäisen minän yksinäisyyttä sekä kavereiden puutteesta johtuvaa yksinäisyyttä. Yksinäisyyden syyt ja seuraukset ovat moniulotteisia ja toisiinsa kytkeytyneitä. Suurimpia yksinäisyyden aiheuttajia ovat kiusaaminen, erilaisuus, paikkakunnalta muutto ja vanhempien poissaolo. Aina yksinäisyyteen ei edes tiedetä syytä. Kuudesluokkalaisten kaverisuhteet ovat muodostuneet jo tiiviiksi ja niihin on vaikeaa päästä ulkopuolisilla mukaan. Yksinäisyyden seuraukset ovat myös negatiivisia eikä tulevaisuus näytä aina hyvältä yksinäisen silmin. Pahimmillaan yksinäisyys pilaa kaiken toivon tulevaisuudelta ja altistaa syrjäytymiselle ja itsemurhalle. Yksinäisyys voi joskus myös kroonistua, sillä se koetaan olevan joskus myös pitkäaikaista ja aiheuttavan monia muita ongelmia. Aikuisten näkyminen kirjoitelmissa on vähäistä ja yksinäisyyttä selvitellään pääasiassa yksin tai kavereiden kesken. Yksinäisyys on ilmiö, johon pitää pystyä vaikuttamaan jo sen negatiivisten seurauksien vuoksi. Siihen on kuitenkin hankala vaikuttaa, jos aikuiset eivät ole tietoisia yksinäisyydestä, sillä hyvin usein yksinäisyys jää piiloon. Yksinäisyyden estämiseksi tai lieventämiseksi asioihin on vaikutettava jo paljon aikaisemmin sekä kotona että koulussa. Nuoret tarvitsevat tukea kehittyäkseen sosiaalisesti ja kestääkseen ulkoapäin tulevat paineet.