Lappilaisten tyttöjen ja poikien alkoholinkäyttö sosiaalisena ilmiönä

Abstract

Tutkimukseni aiheena on Lappilaisten tyttöjen ja poikien alkoholinkäyttö sosiaalisena ilmiönä. Kuvaan tutkimuksessani sitä, miten lappilaiset nuoret kokevat sosiaalisuuden ilmenevän heidän alkoholinkäytössään ja sitä, millaisia merkityksiä he antavat alkoholinkäytölleen. Sukupuolinen ja paikallinen näkökulma ovat tärkeitä tutkimukseni tulosten jäsentäjiä. Kiinnostus tutkimusaiheeseeni on syntynyt tehdessäni vapaaehtoistyötä päihtyneiden nuorten parissa. Koen, etteivät aikuiset ymmärrä nuoria ja heidän alkoholinkäyttöään riittävästi, vaan he leimaavat kaikki alkoholia käyttävät nuoret epäsosiaalisiksi järjestyshäiriöiden aiheuttajiksi. Siitä syystä tutkimukseni tavoitteena on antaa nuorten itsensä kertoa alkoholinkäytöstään. Tuon nuorten äänen tutkimuksessani esiin sen vuoksi, että haluan auttaa nuoria vapautumaan heitä leimaavista stereotypioista. Tutkimukseni tavoitteena on myös auttaa nuorten vanhempia ja heidän parissaan työskenteleviä aikuisia ymmärtämään nuoria ja heidän alkoholinkäyttöään paremmin sekä tarvittaessa puuttumaan siihen nykyistä tehokkaammin.

Tutkimuksessani yhdistyy kaksi aineistoa; kvantitatiivinen tausta-aineisto ja kvalitatiivinen pääaineisto. Tausta-aineistoni on Nuorten hyvinvoinnin ankkurit –hankkeen toteuttama hyvinvointiselvitys. Käytän tausta-aineistoani kontekstoimaan tutkimukseni lappilaiseen kontekstiin ja analysoin lomaketutkimusaineistoa PASW Statistics ohjelmalla. Tutkimukseni pääaineiston olen kerännyt Kemijärveltä nuorten ryhmähaastatteluilla. Kvalitatiivisen aineistoni hankinnassa ja käsittelyssä taustalla on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimuksen perinne eli olen kiinnostunut nimenomaan nuorten sosiaalisuuden kokemuksista alkoholinkäyttötilanteissa sekä alkoholinkäytön merkityksistä nuorten yhdessä tuottaman keskustelun avulla. Ryhmähaastatteluaineiston analyysin olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Sosiaalisuus on vahvasti läsnä nuorten alkoholinkäytössä koko juhlinnan prosessin ajan alkaen juhlinnan suunnittelusta ja valmisteluista juhlintatilanteeseen sekä juhlinnan jälkeiseen kokemusten vaihtoon. Alkoholin juonti liittyy nuorilla osittain sosiaalisen aseman hankintaan ryhmässä. Nuoret vaativat ystäviltään samankaltaista alkoholinkäyttöä, joten nuoret kokevat jonkin verran sosiaalista painetta alkoholinkäyttöön, vaikka viime kädessä käyttävätkin alkoholia omasta tahdostaan. Sosiaalinen kontrolli nuorten alkoholinkäytössä on melko vähäistä; toisten juomista kontrolloidaan vasta sitten, kun siitä on jotain haittaa. Huolta pitävä sosiaalisuus näkyy nuorten alkoholinkäytössä siten, että nuoret huolehtivat hyvin pahoinvoivista ja sammuneista ystävistään. Nuoret käyttävät alkoholia irrottautuakseen arjesta ja pitääkseen hauskaa kavereidensa kanssa. Ensimmäisillä alkoholinkokeilukerroilla nuoret kokevat elämyksiä ja alkoholinkäyttö on tuolloin jännittävää, koska se pitää salata vanhemmilta. Vähitellen alkoholinkäytöstä tulee nuorille sosiaalinen tapa, jolloin se ei enää ole jännittävää ja tuolloin vanhemmat hyväksyvät nuorensa alkoholinkäytön. Osa nuorista käyttää alkoholia ahdistuksen ja pahan olon pakenemiseen, mutta tuolloinkin alkoholia käytetään kavereiden seurassa. Yksin alkoholinjuomista ja siten pahan olon turruttamista nuoret eivät pitäneet hyväksyttävänä tapana käyttää alkoholia. Aikuiset mahdollistavat nuorten alkoholinkäytön, koska he eivät puutu siihen yleensä mitenkään ja lisäksi he saattavat ostaa nuorille alkoholijuomat illanviettoihin.