Muotoutuva vanhemmuus : kokemuksia sosiaalisen tuen ja kontrollin suhteessa muotoutuvassa vanhemmuudessa kehitysvammaisten vanhempien ja ammattilaisten näkökulmasta.

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvailla sosiaalisen konstruktionismin valossa sosiaalisen tuen ja kontrollin suhteessa muotoutuvaa kehitysvammaisen vanhemmuutta sekä vanhempien että ammattilaisten näkökulmasta. Miten sosiaalisen tuen ja kontrollin suhteessa muotoutuva kehitysvammaisen vanhemmuus rakentuu kokemuksissa? Miten sosiaalityöllä voidaan tukea kehitysvammaisen vanhemmuutta kokemuksien pohjalta?

Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus pohjautuen fenomenologis-hermeneuttiseen metodiin, filosofian haaraan, joka on kiinnostunut ilmiöistä ja ilmiöiden tulkitsemisesta. Aineiston analyysina on teorialähtöinen sisällön analyysi. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsittelen kokemuksen, sosiaalisen konstruktionismin, kehitysvammaisuuden, vanhemmuuden ja sosiaaliseen tukeen ja kontrolliin liittyviä käsitteitä.

Kokemukset sosiaalisesta tuesta olivat sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Erittäin myönteistä oli se, että vanhemmille annettiin ja avattiin mahdollisuuksia vanhemmuuteen. Tuen elementit muotoutuvat kuitenkin pakkotoimiseksi auttamiseksi eikä vanhemmuuden voimavaroja tukevaksi vapauttavaksi kokemukseksi. Kokemukset sosiaalisesta kontrollista muotoutuivat yksipuolisesti kielteiseksi kokonaisuudeksi. Vanhempien jatkuva pelko lapsen menettämisestä ajoi vanhemmat haluun pärjätä omillaan mahdollisimman pitkälle, jota pakkotoiminen auttaminen ja vahva kontrolli vahvistivat vielä entisestään. Sosiaalityön mahdollisuus tukea vanhemmuutta muodostui kahdesta alueesta; vanhemmuuden lähtökodista ja asiantuntija-koordinaattorimallista, joilla pyritään voimavarojen yhdistämiseen vanhemmuuden tukemisessa. Vanhemmuuden lähtökohdista nostettiin tarkasteluun parisuhde, toimeentulo, kypsyys ja henkinen taso sekä yhteiskunnalliset ja erityisesti yhteisölliset tekijät. Koordinaattori-asiantuntijamalli pohjautuu neljään elementtiin; verkostomaiseen työotteeseen, asiakassuhteen laatuun, riittäviin toimintaedellytyksiin ja vertaistukeen. Koordinaattoreina toimivat tietyt vastuuhenkilöt sekä vammais- että lastensuojelun puolelta.

Pakkotoiminen auttaminen ja vahva kontrolli ovat sellaista tukea, joka kuormittaa perhettä entisestään ajaen heitä enemmän näkymättömämmäksi ja syvempään marginaaliin. Palvelujärjestelmäkeskeisyys voi johtaa siihen, että vanhemmille tarjotaan palveluja ja tukitoimia, joita he eivät halua tai tarvitse. Vanhemmat nähdään pikemmin sosiaalisensysteemin asiakkaina kuin omaa elämäänsä elävinä ja määrittävinä toimijoina. Vanhemmat tarvitsevat enemmän sellaisia tukitoimia ja mahdollisuuksien avaamisia, jotka hyödyttävät perhettä vanhemmuuteen kasvamisessa ja ovat tarkoituksenmukaisia. Kontrolliakin tarvitaan kohtuudella mutta etenkin itsesäätelyn suhteen eli vanhemmille annetaan mahdollisuus määrittää omaa elämää ja sen rajoja mahdollisimman pitkälle omin voimin.

The purpose of my study is to describe in the light of the social construction from both the Parents' and the professionals' point of view the mentally disable’s seniority which takes shape in the relation of social support and control. The mentally disable’s seniority which takes Shape in the relation of how social support and control is based in the experiences and how can The social work be used to support the mentally disable’s seniority based on the experiences?

My study is a qualitative case study based on the phenomenological- hermeneutic method, on the branch of the philosophy which is interested in the phenomena and interpretation of phenomena. The analysis of the material is a theoretical analysis of the contents. In the theoretical part of the study I deal with an experience, a social construction, mental disability, seniority and the concepts which are related to social support and control.

The experiences of the social support were both affirmative and negative experiences. The fact that opportunities to the seniority were given and were opened to older ones was extremely affirmative. However, the elements of the support become compulsion helping and not to be a freeing experience which supports the resources of the seniority. The experiences of the social control became a negative wholeness one-sidedly. The constant fear of parents of the losing of the child drove the parents to the desire to do as far as possible on its own which the compulsion helps and the strong control still strengthened further. The possibility of the social work to support the seniority consisted of two areas; from start home of the seniority and from expert - co-coordinator model with which it is attempted in the supporting the seniority to connect the resources. A pair relation, livelihood, ripeness and mental level and especially social and communal factors were increased from the starting points of the seniority to the examination. The expert - co-coordinator model is based on four elements; to network like work extract quality of the client connection, sufficient operational preconditions and equal to support. Certain persons in charge act as the coordinators from both disabled - and child protection.

The Compulsion helping and the strong control are support which loads the family further driving more than them more invisible and to a deeper margin. The Service system centrality can lead to the fact that the parents are offered services and measures of support which they do not want to have or need. The parents are seen sooner as customers of the social system like as the actors who lead their own life and the family in the growth to the seniority and are suitable. Also the control is needed reasonably but especially in regard to the self-regulation, in other words the parents are given the opportunity to determine an own life and its limits, as far as possible, unaided.