"Muistetaan, että olemme täällä vanhuksia varten, ei toisia hoitajia" : toimintatutkimus vanhustyön kehittämisestä
Vitikka, Sari (2011)
Vitikka, Sari
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20115301137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20115301137
Tiivistelmä
Toimintatutkimuksen avulla pyrittiin lisäämään vanhuksen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja henkilöstön ammatillista osaamista vanhustyön käytännöissä kehittämällä käytännön työvälineitä toiminnallisista ryhmistä nousseisiin kehittämistarpeisiin. Toiminnan arviointi perustui Sosiaali- ja terveysministeriön (2008) määrittelemiin suosituksiin ikäihmisten palveluista ja ammatillisessa laadussa. Erityinen huomion kohde oli sosiaalisen huomioiminen hoivapainotteisessa työympäristössä. Kehittämistoiminnan kohteena olivat Oulunkaaren kuntayhtymän, Iin palvelualueen kolme vanhustyön osaajiksi nimettyä työntekijäryhmää.
Toiminnalla kehitettiin kokonaisvaltaista työotetta ja osaamista ammatillisissa käytännöissä. Toimintaa peilattiin yleisiin vanhustyön arvoihin ja suosituksiin. Toiminnalla tuotettiin siten sekä ammatillista laatua että asiakkaan elämänlaatua. Menetelmänä käytetty kehittävä ryhmänohjaus tarkoitti pysähtymistä työn äärelle. Käytännöstä nousevia ristiriitoja otettiin tarkastelun ja muutospyrkimysten kohteeksi. Pysähtymisen myötä osaajat havahtuivat huomaamaan mahdollisuutensa ja osaamisensa, joita voimaantumisprosessia tukemalla vahvistettiin. Samalla vahvistettiin asiakkaan onnistuvaa vanhenemista. Voimaantumisprosessiin sisältyi myös tavoite ryhmien itseohjautuvuudesta kehittymisen tukemisessa.
Ryhmissä tapahtunut toiminta eli yhteiset kokoontumiset, yhteisen tiedon ja toimintatapojen sekä osaamisen tuottaminen lujittivat hyvinvointia tukevia vanhustyön käytäntöjä, arvoperustaa ja laatua. Käytännön työssä muutos näkyi hoito- ja palvelusuunnitelmien uudistumisena ja hyödyntämisenä työn välineenä sekä työtä ohjaavien arvojen sisäistymisenä. Sosiaalisen kanssakäymistä ja osallisuutta huolenpitotehtävässä vahvistettiin. Yhteiskunnallisen linjauksen mukainen laadukas palvelu ja asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi parani. Kehittävän ryhmänohjaustoiminnan keskusteleva, vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa ristiriitoja nostavana ja analysoivana toimintana mahdollisti vastaamisen työelämän muutospaineisiin ja monimuotoisen asiakastyön haasteisiin.
Toiminnalla kehitettiin kokonaisvaltaista työotetta ja osaamista ammatillisissa käytännöissä. Toimintaa peilattiin yleisiin vanhustyön arvoihin ja suosituksiin. Toiminnalla tuotettiin siten sekä ammatillista laatua että asiakkaan elämänlaatua. Menetelmänä käytetty kehittävä ryhmänohjaus tarkoitti pysähtymistä työn äärelle. Käytännöstä nousevia ristiriitoja otettiin tarkastelun ja muutospyrkimysten kohteeksi. Pysähtymisen myötä osaajat havahtuivat huomaamaan mahdollisuutensa ja osaamisensa, joita voimaantumisprosessia tukemalla vahvistettiin. Samalla vahvistettiin asiakkaan onnistuvaa vanhenemista. Voimaantumisprosessiin sisältyi myös tavoite ryhmien itseohjautuvuudesta kehittymisen tukemisessa.
Ryhmissä tapahtunut toiminta eli yhteiset kokoontumiset, yhteisen tiedon ja toimintatapojen sekä osaamisen tuottaminen lujittivat hyvinvointia tukevia vanhustyön käytäntöjä, arvoperustaa ja laatua. Käytännön työssä muutos näkyi hoito- ja palvelusuunnitelmien uudistumisena ja hyödyntämisenä työn välineenä sekä työtä ohjaavien arvojen sisäistymisenä. Sosiaalisen kanssakäymistä ja osallisuutta huolenpitotehtävässä vahvistettiin. Yhteiskunnallisen linjauksen mukainen laadukas palvelu ja asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi parani. Kehittävän ryhmänohjaustoiminnan keskusteleva, vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa ristiriitoja nostavana ja analysoivana toimintana mahdollisti vastaamisen työelämän muutospaineisiin ja monimuotoisen asiakastyön haasteisiin.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]