Haavoitettu räsynukke : parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksia toimijuuksista ja identiteeteistä
Karttunen, Mari (2011)
Karttunen, Mari
Lapin yliopisto
2011
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201203011025
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa toimijuuden ja identiteetin näkökulmista. Viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jossa ihmisen todellisuus rakentuu sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden avulla. Yhtenä merkittävänä todellisuuden rakentajana on kieli, jonka avulla ihminen ilmaisee itseään symbolisten merkitysten avulla (Kuusela 2011, 54). Viitekehyksen jäsentämisessä osaksi tutkimustani hyödynnän narratiivista lähestymistapaa, jotta voidaan ymmärtää käytännön tasolla, miten todellisuus rakentuu tutkimukseen osallistuneiden naisten kokemuksissa. Narratiivisuudessa mielenkiinto kohdistuu kertomuksiin, jotka ovat tiedon välittäjänä ja tuottajina. Siinä keskitytään, miten yksilöt antavat merkityksiä asioille tarinoiden kautta (Heikkinen 2001, 126, 129). Sosiaalisen maailman merkitys korostuu siinä, että tarinan kertoja sijoittaa itsensä ihmissuhdeverkostoon (Vilkko 1998, 50). Tutkimuksessani naiset jäsentävät väkivaltakokemustaan muiden ihmisten avulla. Yhtenä merkittävänä kokemuksen määrittäjänä on oma puoliso.
Tuon tutkimuksessani katsauksen väkivaltaterminologiaan. Tarkoituksena on tuoda esiin väkivallan monialaisuutta ja sen merkittävyyttä yhteiskunnan tasolla. Tutkimukseni yhtenä olennaisena käsitteenä on sukupuolistunut väkivalta (Ronkainen 1998). Käsite viittaa siihen, että väkivalta määrittyy sukupuolen ja seksuaalisuuden avulla. Tutkimuksessani korostuu naisnäkökulma; väkivaltakokemuksen kertojina ovat naiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä tutkimus kohdistuu ainoastaan naisiin, vaan siinä kiinnitetään huomiota hierarkioita ja eriarvoisuutta tuottavia eroihin kuten luokkaan ja seksuaalisuuteen (Juvonen & Rossi & Saresma 2010, 9).
Tulkitsen naisten luomia merkityksiä heidän kokemasta toimijuudesta ja identiteetistä. Tutkimuksessani määrittelen tutkimustehtävien kannalta olennaiset käsitteet. Toimijuuden käsitteellistän henkilökohtaiseksi tunnetilaksi, jossa nainen määrittelee muun muassa omia tarpeitaan, kykyjään ja mahdollisuuksiaan suhteessa sosiaaliseen todellisuuteen. Siihen liittyy tulkinta omasta fyysisestä olemuksesta, kun toimijuus merkityksellistyy oman toiminnan avulla.
Toisen tutkimustehtävän tavoitteena on tuoda esiin väkivaltaa kokeneiden naisten identiteettien ulottuvuuksia. Identiteetin merkitys voi olla monialainen, ja sillä voidaan viitata ihmisen psyykkisiin toimintoihin. Tutkimuksessani määrittelen identiteetin subjektiiviseksi käsitykseksi omasta itsestä. Lisäksi käsittelen naisen sukupuoli-identiteettiä, koska sen kokemus kiinnittyy sukupuolistuneen väkivaltailmiön tulkintaan. Väkivaltaa kokeneiden naisten identiteetit tulevat esiin tulkitsemalla heidän subjektiivisia kokemuksia väkivallasta.
Tutkimuksen toteuttamiseen osallistui kolme tahoa; Tukinet, Love ry ja Nettiturvakoti. Keräsin aineiston hyödyntäen narratiivisen lähestymistavan oppeja. Tutkimuksen aineistokeruuprosessi muodostui kaksivaiheisesti; kirjoitetuista Mun stoori-tarinoista ja haastatteluista. Ensimmäisessä vaiheessa väkivaltaa kokeneet naiset kirjoittivat väkivaltakokemuksestaan kerronnallisessa muodossa. Mun stoori-aineistoa syvensin haastattelujen avulla. Haastattelut toteutuivat kasvokkain ja sähköpostitse.
Väkivaltakokemukset eivät ole ainoastaan kuvauksia tilanteista, vaan ne ovat merkityksellistyneet osaksi naisten elämänhistoriaa. Väkivaltakokemukseen sisältyy kontrollin ja vallan ulottuvuudet, jotka määrittävät naisten kokemaa toimijuutta. Naiset tulkitsevat omaa toimijuuttaan suhteessa puolisoonsa ja sen seurauksena he muuttavat omaa toimintaansa. Väkivallan määritellyssä toimijuudessa on havaittavissa jatkuvuutta, joka ilmenee oman toiminnan kontrolloimisena ja elämän rajoittamisena väkivaltaisesta suhteesta eroamisen jälkeen. Naisten identiteetit muokkautuvat uudella tavalla väkivaltaisessa parisuhteessa. Naiset kadottavat omanarvon tunteensa ja he kokevat huonommuutta suhteessa muihin ihmisiin. Nämä tunnetilat vahvistavat naisen olemista leimattuna väkivallankokemuksesta.
Tuon tutkimuksessani katsauksen väkivaltaterminologiaan. Tarkoituksena on tuoda esiin väkivallan monialaisuutta ja sen merkittävyyttä yhteiskunnan tasolla. Tutkimukseni yhtenä olennaisena käsitteenä on sukupuolistunut väkivalta (Ronkainen 1998). Käsite viittaa siihen, että väkivalta määrittyy sukupuolen ja seksuaalisuuden avulla. Tutkimuksessani korostuu naisnäkökulma; väkivaltakokemuksen kertojina ovat naiset. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä tutkimus kohdistuu ainoastaan naisiin, vaan siinä kiinnitetään huomiota hierarkioita ja eriarvoisuutta tuottavia eroihin kuten luokkaan ja seksuaalisuuteen (Juvonen & Rossi & Saresma 2010, 9).
Tulkitsen naisten luomia merkityksiä heidän kokemasta toimijuudesta ja identiteetistä. Tutkimuksessani määrittelen tutkimustehtävien kannalta olennaiset käsitteet. Toimijuuden käsitteellistän henkilökohtaiseksi tunnetilaksi, jossa nainen määrittelee muun muassa omia tarpeitaan, kykyjään ja mahdollisuuksiaan suhteessa sosiaaliseen todellisuuteen. Siihen liittyy tulkinta omasta fyysisestä olemuksesta, kun toimijuus merkityksellistyy oman toiminnan avulla.
Toisen tutkimustehtävän tavoitteena on tuoda esiin väkivaltaa kokeneiden naisten identiteettien ulottuvuuksia. Identiteetin merkitys voi olla monialainen, ja sillä voidaan viitata ihmisen psyykkisiin toimintoihin. Tutkimuksessani määrittelen identiteetin subjektiiviseksi käsitykseksi omasta itsestä. Lisäksi käsittelen naisen sukupuoli-identiteettiä, koska sen kokemus kiinnittyy sukupuolistuneen väkivaltailmiön tulkintaan. Väkivaltaa kokeneiden naisten identiteetit tulevat esiin tulkitsemalla heidän subjektiivisia kokemuksia väkivallasta.
Tutkimuksen toteuttamiseen osallistui kolme tahoa; Tukinet, Love ry ja Nettiturvakoti. Keräsin aineiston hyödyntäen narratiivisen lähestymistavan oppeja. Tutkimuksen aineistokeruuprosessi muodostui kaksivaiheisesti; kirjoitetuista Mun stoori-tarinoista ja haastatteluista. Ensimmäisessä vaiheessa väkivaltaa kokeneet naiset kirjoittivat väkivaltakokemuksestaan kerronnallisessa muodossa. Mun stoori-aineistoa syvensin haastattelujen avulla. Haastattelut toteutuivat kasvokkain ja sähköpostitse.
Väkivaltakokemukset eivät ole ainoastaan kuvauksia tilanteista, vaan ne ovat merkityksellistyneet osaksi naisten elämänhistoriaa. Väkivaltakokemukseen sisältyy kontrollin ja vallan ulottuvuudet, jotka määrittävät naisten kokemaa toimijuutta. Naiset tulkitsevat omaa toimijuuttaan suhteessa puolisoonsa ja sen seurauksena he muuttavat omaa toimintaansa. Väkivallan määritellyssä toimijuudessa on havaittavissa jatkuvuutta, joka ilmenee oman toiminnan kontrolloimisena ja elämän rajoittamisena väkivaltaisesta suhteesta eroamisen jälkeen. Naisten identiteetit muokkautuvat uudella tavalla väkivaltaisessa parisuhteessa. Naiset kadottavat omanarvon tunteensa ja he kokevat huonommuutta suhteessa muihin ihmisiin. Nämä tunnetilat vahvistavat naisen olemista leimattuna väkivallankokemuksesta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]