Nuoret osallisina lastenkodin arjessa : neuvotellen, osallistuen ja vaikuttaen

Abstract

Lastensuojelun asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet sekä avohuollossa että sijaishuollossa viimeisen viidentoista vuoden aikana. Nuoren sijoittaminen kodin ulkopuolelle on viimesijainen lastensuojelun palvelu. Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret elävät arkeaan lastenkoti-instituutiossa. Nuorten osallisuutta lastenkodin arjessa on edistetty lastensuojelulain (417/2007) uudistamisella. Tutkielmassa selvitettiin, miten nuoret osallistuvat lastenkodin arkeen sekä kokevat osallistuvansa toimintaan ja vaikuttavansa rakenteisiin lastenkodin arjessa.

Tutkielma oli laadullinen, jossa sovellettiin hermeneuttis-fenomenologista tutkimusperinnettä. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä lastenkotiin sijoitettua nuorta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineistosta etsittiin nuorten kuvauksia arjesta ja nuorten osallisuutta arjessa. Lisäksi pohdittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia arjen rakenteisiin sekä arjen toimintaan liittyviä tunteita. Arjen osa-alueita olivat päivärytmi, säännöt, tilat, työntekijät ja yhteisö, kotityöt ja rutiinit sekä vapaa-ajan toiminta. Osallisuuden muotoina tutkimustuloksissa ilmenivät neuvotteleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen.

Osallisuus näyttäytyi lastenkodissa pieninä osallistumisen mahdollisuuksina arjen käytäntöihin ja toimintoihin. Ennalta määritelty päivärytmi rakennettiin yhdessä ja säännöistä neuvoteltiin yhdessä. Nuorten palaveri oli osallistumisen mahdollistava areena, jossa nuoret pääsivät vaikuttamaan yhteisön asioihin. Nuorten kertomana lastenkodin tilat näyttäytyivät kodikkaina, mutta laitosmaisina. Kodikkaat tilat edistivät ja lukolliset, laitosmaiset tilat estivät nuorten osallistumista. Tulosten perusteella lastenkodin työntekijöillä ja yhteisöllä oli vahva merkitys osallisuudelle. Valtaa jakamalla työntekijät edistivät nuorten osallistumista. Nuoret velvoitettiin tekemään kotitöitä. Vaikka kotitöiden tekeminen ei ollut aina mieluisaa, nuoret kokivat oppivansa elämäntaitoja. Vapaa-aikana ohjattua toimintaa olivat urheilupäivä ja yhteiset retket. Ohjatun toiminnan lisäksi nuoret katsoivat televisiota, olivat tietokoneella ja viettivät aikaa toisten nuorten kanssa. Nuoret osallistuivat arjen toimintaan ja vaikuttivat omaan arkeensa, kun heillä annettiin mahdollisuus siihen.