Äidin valinta : lapsi ilman isää

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lapsensa isyyden selvittämisen kieltäneiden äitien kokemuksia päätöksen syistä sekä päätöksen vaikutuksista äidin ja lapsen kannalta. Tutkimukseni kohteena ovat isyyden selvittämisen kieltäneet äidit, joilta olen kerännyt tutkimusaineiston kirjallisina kertomuksina. Tutkimus on fenomenologinen tapaustutkimus, jonka analysoinnissa on käytetty Giorgin rakentamaa analyysimallia Perttulan sovelluksin.

Tutkimustulosten perusteella äitien syyt lastensa isyyden selvittämisen kieltämiseen vaihtelevat riippuen muun muassa vanhempien suhteen laadusta ja pituudesta. Äitien päätöksessä korostuu vahva äitiys, johon he perustavat päätöksensä lapsen virallisesta isättömyydestä. Vahva äitiys tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että äidit pitävät lapsensa etusijalla elämässään. Isyyden selvittämisen kieltäminen ei ole kuitenkaan ollut kaikille itsestään selvä ratkaisu.

Äidit kokevat isättömyyden vaikuttavan arkeensa ja lapseensa jollain tasolla, mutta eivät koe sen olevan lapsen elämän tärkein asia. Yhteiskunnalliset kysymykset suhtautumisesta aviottomaan, isättömään lapseen mietityttävät äitejä samoin kuin lapsen isän kaipuu. Isän puutetta äidit pyrkivät korvaamaan lapsen elämässä olevilla miehen malleilla. Isyyden selvittämisen jatkaminen mietityttää suurta osaa tutkimuksen äideistä ja usea heistä aikookin hankkia lapselleen isän ”vaikka vain paperilla”.

Tutkimukseni perusteella tutkittavien äitien lasten isät voidaan jakaa neljään aineistosta nousevaan tyyppiin; läsnä olevaan isään, mielikuva-isään, siittäjä-isään sekä poissaolevaan isään. Näistä läsnä oleva isä on konkreettisesti lasten elämässä mukana, mielikuva-isä on äidin kertomusten perusteella lapselle jäsentynyt isä ja siittäjä-isä sananmukaisesti vain sukusolujen luovuttaja ilman suurempaa roolia lapsen elämässä. Poissaoleva isä sijoittuu mielikuva-isän ja siittäjä-isän välimaastoon.