Ammatillisen oppilaitoksen asuntola paikkana ja osallisuuden ympäristönä

Abstract

Tutkimus ymmärtää ja tulkitsee ammatillisen oppilaitoksen asuntolaa paikkana ja osallisuuden ympäristönä yhteisön näkökulmasta. Tutkimus paikansi ammatillisen oppilaitoksen asuntolaa tekemällä rajanvetoja ja yhtäläisyyksiä asuntolan ja muiden institutionaalisten asumisympäristöjen välillä. Paikan käsitteen avulla tutkimus määritteli asuntolaa sekä itsenäisenä paikkana että suhteessa ammatilliseen oppilaitokseen. Osallisuuden käsitteen avulla tutkimus löysi kohtia, joissa asuntolayhteisön eri jäsenillä oli mahdollisuuksia osallisuuteen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on ”Millainen asuntola on paikkana ja osallisuuden ympäristönä? ja se jakaantuu kolmeen alatutkimuskysymykseen: 1) Millainen paikka asuntola on? 2) Millaista asuntolan arki on? ja 3) Millaisia osallisuuden mahdollisuuksia asuntola tarjoaa?

Tutkimus tuottaa asuntolasta paikkana ja osallisuuden ympäristönä tietoa, joka auttaa sosiaalityöntekijöitä hahmottamaan asuntolaa nuoren asuinpaikkana nuoren valitessa koulutuspaikkaa kaukana koti- tai sijoituspaikkakunnalta. Hermeneuttinen lähestymistapa toimi ymmärtämisen välineenä ohjaten tutkimuksen suunnittelua, viitekehyksen ja aineiston vuoropuhelua sekä tutkimuksen raportointia. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena yhdessä ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa haastatteluun osallistui 9 asuntolaohjaajaa tai opinto-ohjaajaa ja koulukuraattoria, joita tutkimuksessa anonymiteetin varmistamiseksi kutsutaan opiskelijahuoltohenkilökunnaksi. Haastattelut olivat haastateltavien työpaikalla tehtyjä teemahaastatteluja, joista yksi oli neljän hengen ryhmähaastattelu, kaksi parihaastattelua ja yksi yhden hengen ryhmähaastattelu. Tutkimuksessa haastatteluita analysoitiin hermeneuttista ymmärtämisen tapaa hyödyntäen ja sisällönanalyysia mukaillen haastateltavien käyttämien käsitteiden pohjalta. Analyysi rakentui asuntolan lukuvuosittaisen syklin mukaan aineiston ja teoreettisen viitekehyksen vuoropuhelusta.

Tutkimuksen raportointi koostuu asuntolan määrittymisestä institutionaalisten rakenteiden ohjailemana, arkisissa rutiineissa ja mielikuvissa rakentuvana paikkana. Asuntolaa paikkana määrittävät oppilaitosta ohjailevat lait, oppilaitoksen käytännöt, oppilaitoksen ja asuntolan välinen vuorovaikutus sekä asuntolan omien rutiinien muodostama kokonaisuus, jota eri toimijoiden mielikuvat värittävät. Osallisuutta asuntolassa tutkimuksessa tarkastellaan instituution, henkilöiden välisten neuvottelu- ohjaus- ja tiedotustilanteiden sekä haluttujen ja ristiriitaisten osallisuuden muotojen vaikutusten avulla. Tutkimuksessa asuntola määrittyy oppilaitoksen kanssa vuorovaikutuksessa olevaksi, oppilaitoksen tarpeille ja käytänteille alisteiseksi paikaksi. Tutkimuksen mukaan osallisuuden mahdollisuudet vaihtelevat tilanne- ja henkilökohtaisesti, sillä tilanteittain toimijat rajaavat osallisia ulos tai osallisiksi tilanteeseen. Rajaamismahdollisuudet vaihtelevat, sillä oppilaitoksen henkilökunnalla on mahdollisuus velvoittaa asuntolan toimijoita. Lisäksi sekä oppilaitoksen että asuntolan henkilökunnalla on mahdollisuus rajata asuntolassa asuvien opiskelijoiden toimintaa ja toiveita sekä valita, mitkä toiveista otetaan huomioon.