Nuorten tulevaisuuskuvia siirtymävaiheessa peruskoulusta toisen asteen opintoihin

Abstract

Tämä Pro gradu-tutkielma tarkasteli nuorten näkemyksiä tulevaisuudestaan siirtymävaiheessa peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi postmodernista tehdyt kuvaukset, joiden näkymistä nuorten odotuksissa tulevaisuudesta tarkasteltiin tässä tutkielmassa.

Tutkielma oli laadullinen ja aineisto sisälsi 42 peruskoulun 9.-luokkalaisen kirjoitelmaa tulevaisuudestaan eli tulevaisuuskuvaa. Kirjoitelmat kerättiin Lapin alueen kahdelta yläkoululta. Kirjoitelmissa sovellettiin tulevaisuuden muistelu-menetelmää, jonka avulla oli mahdollista saada tietoa nykyhetken ajatuksista tulevaisuusajattelun avulla. Tutkielman lähestymistapa oli narratiivinen. Aineisto analysoitiin teoriaohjautuvalla sisällön analyysi-menetelmällä.

Tutkielmassa tarkasteltiin nuorten käsityksiä tulevaisuudestaan suhteessa postmodernin toimintaympäristön luonnehdintoihin. Aineistosta löydettyjä, tulevaisuuskuville yhteisiä sisältöjä, yhdistettiin postmodernin teorian käsitteisiin. Tutkielmassa esitettiin nuorten tulevaisuuskuvien suhdetta omiin mahdollisuuksiin, yhteisöjen jäsenyyteen, yksilökeskeisyyteen, opiskeluun ja työhön, paikkaan ja tilaan, aikaan sekä arvoihin.

Tutkielman tulokset kertovat, että nuorten tulevaisuuskuvat ovat perinteisiä ja toiveikkaita. Arvomaailmaltaan tulevaisuuskuvat ovat melko perinteisiä eikä niistä välity postmodernin ajan pirstoutunut arvomaailma. Nuoret kokevat perheen ja ystävät tärkeiksi yhteisöiksi, joihin haluavat kuulua. Nuoret haluavat itse tehdä omaa elämää koskevat valinnat ja kokevatkin vanhempien ohjeet määräilevinä ja rajoittavina. Nuorten suhtautuminen opiskelupaikan valintaan on kahtiajakautunutta. Osa nuorista kuvaa tulevaisuuskuvassaan varmasti opiskelupaikkaansa. Osa kuitenkin tuo esiin, että ei vielä tiedä missä opiskelee. Moni nuorista näkee itsensä tekemässä töitä opintojen ohella, mutta työelämään ei olla kiinnittymässä suoraan peruskoulusta. Opiskelujen ja työn yhdistäminen vähentää vapaa-aikaa. Nuoret näkevätkin itsensä tulevaisuuskuvissaan kiireisiksi, joille vapaa-ajan vähyys on ongelma. Kansainvälisyys on nuorille tulevaisuuskuvissa tärkeää ja moni haaveileekin lähtevänsä ulkomaille lomamatkoille, vaihto-opintoihin tai asumaan.