”Jäljellä vain kaipaus” : iäkkäiden miesleskien kokema elämänlaatu
Alho, Susanna (2012)
Alho, Susanna
Lapin yliopisto
2012
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201209131211
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201209131211
Tiivistelmä
Ikääntyneiden naisten eläessä pidempään ja miesten ollessa usein suhteessa iäkkäämpiä osa-puolia, suurin osa ikääntyneistä leskistä on naisia. Varmasti tästä johtuen ikääntyneiden leskitutkimus on varsinkin Suomessa keskittynyt naisiin tai yleisesti leskiin. Yhtään ainoastaan ikääntyneisiin miehiin perehtynyttä leskitutkimusta ei ole Suomessa julkaistu. Muutenkin ikääntyneiden miesten hyvinvointia ei ole Suomessa paljoakaan tutkittu. Mieheys asettaa kuitenkin omat haasteensa ja piirteensä ikääntymiseen ja näin ollen myös ikääntyneenä leskeytymiseen. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten yli 80-vuotiaat leskimiehet kuvaavat elämänlaatuaan ja leskeytymisen vaikutuksia siihen.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineistonani on seitsemän yli 80-vuotiaan mieslesken haastattelut. Haastattelut tein teemahaastattelun menetelmin. Tutkimukseni pääkäsit-teenä toimi elämänlaatu ja siitä Maailman terveysjärjestön (WHO) elämänlaadun määritelmä. Olin jaka-nut tutkimuksessani elämänlaadun WHO:n elämänlaadun ulottuvuuksien mukaan: psyykkiseen ulottuvuu-teen, fyysiseen ulottuvuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristöön. Tämä jaottelu näkyi erityisesti haas-tattelukysymyksissäni sekä analyysini yläluokissa. Aineistoni analysoin sisällönanalyysillä, josta käytin sekä teoria- että aineistolähtöisiä elementtejä. Lähestymistavaltaan tutkimukseni oli kokemusta ja tulkin-taa painottava fenomenologis-hermeneuttisesti suuntautunut tutkimus, sillä pyrin ymmärtämään ja tulkit-semaan ikääntyneiden miesleskien kokemusta leskeytymisestään ja leskeytymisen vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa.
Elämänlaadun ollessa hyvin laaja käsite tutkimuksessa huomioidaan laajalti elämän eri osa-alueita. Kes-keisiksi tutkimustuloksiksi tutkimuksissani nousivat ikääntyneiden miesleskien kokema yksinäisyys sekä elämänasenteen vaikutus elämänlaatuun. Leskeytyessä viereltä lähtee arjenjakaja ja yksinoloon tottumi-nen näyttää olevan haasteellista. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta yksinäisyys tuli vahvasti esiin haastatteluissa. Kellään haastatellullani ei ollut myöskään esimerkiksi ystävistä puhuttaessa mainita suo-raan tiettyä ystävää, vaan usein alettiin puhua yleisesti esimerkiksi entisistä työkavereista tai naapureista. Moni haastateltava myös toi ilmi juttukavereiden ja seuran kaipuuta. Asenne näyttää vaikuttavan myös paljon leskeytymiseen sopeutumiseen ja leskeytymisen jälkeiseen elämänlaatuun. Lesket, joilla oli asen-teena ”Elämän pitää jatkua, nykyisyydestä pitää osata nauttia”, näyttivät nauttivan enemmän myös nykyi-sestä elämästään kuin lesket, jotka olivat jääneet elämään menneeseen eivätkä näyttäneet osaavan ajatella tulevaa.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineistonani on seitsemän yli 80-vuotiaan mieslesken haastattelut. Haastattelut tein teemahaastattelun menetelmin. Tutkimukseni pääkäsit-teenä toimi elämänlaatu ja siitä Maailman terveysjärjestön (WHO) elämänlaadun määritelmä. Olin jaka-nut tutkimuksessani elämänlaadun WHO:n elämänlaadun ulottuvuuksien mukaan: psyykkiseen ulottuvuu-teen, fyysiseen ulottuvuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja ympäristöön. Tämä jaottelu näkyi erityisesti haas-tattelukysymyksissäni sekä analyysini yläluokissa. Aineistoni analysoin sisällönanalyysillä, josta käytin sekä teoria- että aineistolähtöisiä elementtejä. Lähestymistavaltaan tutkimukseni oli kokemusta ja tulkin-taa painottava fenomenologis-hermeneuttisesti suuntautunut tutkimus, sillä pyrin ymmärtämään ja tulkit-semaan ikääntyneiden miesleskien kokemusta leskeytymisestään ja leskeytymisen vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa.
Elämänlaadun ollessa hyvin laaja käsite tutkimuksessa huomioidaan laajalti elämän eri osa-alueita. Kes-keisiksi tutkimustuloksiksi tutkimuksissani nousivat ikääntyneiden miesleskien kokema yksinäisyys sekä elämänasenteen vaikutus elämänlaatuun. Leskeytyessä viereltä lähtee arjenjakaja ja yksinoloon tottumi-nen näyttää olevan haasteellista. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta yksinäisyys tuli vahvasti esiin haastatteluissa. Kellään haastatellullani ei ollut myöskään esimerkiksi ystävistä puhuttaessa mainita suo-raan tiettyä ystävää, vaan usein alettiin puhua yleisesti esimerkiksi entisistä työkavereista tai naapureista. Moni haastateltava myös toi ilmi juttukavereiden ja seuran kaipuuta. Asenne näyttää vaikuttavan myös paljon leskeytymiseen sopeutumiseen ja leskeytymisen jälkeiseen elämänlaatuun. Lesket, joilla oli asen-teena ”Elämän pitää jatkua, nykyisyydestä pitää osata nauttia”, näyttivät nauttivan enemmän myös nykyi-sestä elämästään kuin lesket, jotka olivat jääneet elämään menneeseen eivätkä näyttäneet osaavan ajatella tulevaa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]