Kainuulaisten poikien kokemuksia lastensuojelun tukihenkilötoiminnasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on saada lastensuojelun avohuollossa olevien kainuulaisten poikien ääni kuuluviin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: millaisena kainuulaiset pojat kokevat ammatillisen tukihenkilötoiminnan sen eri vaiheissa ja millainen on poikien kokemus osallisuudesta lastensuojelun avohuollon tukitoimenpidettä järjestettäessä? Tavoitteena on määritellä ammatillinen tukihenkilötoiminta poikien kokemana ja tuottaa tietoa poikien osallisuudesta lastensuojelun palveluprosessissa. Selvitän, millaiset ovat kainuulaisen pojan kokemukset lastensuojelun avohuollon palvelusta. Tutkimustehtävänä on tuoda julki poikien kokemus avohuollon palvelusta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytän nuoruusikäisten poikien kehitysvaihetta, sosiaalista tukea, osallisuutta ja syrjäytymistä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusaineiston keräsin teemahaastattelun avulla kuudelta kainuulaiselta maaseutukunnassa asuvalta pojalta. Haastattelukysymykset jaoin kolmeen eri teema n: tukihenkilötoiminnan aloittamisvaihe, toimintavaihe ja lopetusvaihe. Teemojen mukaisesti aloin tulkitsemaan poikien puhetta. Muodostin aineistosta seitsemän eri alateema, joiden kautta käyn tutkimukseni tulokset läpi. Teemat ovat poikien käsitykset toiminnan alkamiseen vaikuttaneista tekijöistä, tukihenkilötoiminnan sisällöstä, tukisuhde nuoren ja tukihenkilön välillä, sosiaalinen tuki ja kainuulaisuus poikien elämässä. sekä poikien osallisuuden kokemus lastensuojelun avohuollon tukitoimenpidettä järjestettäessä. Analysoin poikien kokemus osallisuudesta Thomasin teorian mukaan. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia.

Poikien kokemukset tukihenkilötoiminnasta olivat pääosin myönteisiä. Tutkimustulokset osittivat, että kaikki pojat olivat hyötyneet tukihenkilöstä ja olivat pääosin tyytyväisiä toimintaan. Poikien kokemukset lastensuojelun prosessissa kertovat sekä osallisuudesta että osattomuudesta. Kaikki nuoret olivat tavanneet oman sosiaalityöntekijän. Pojat kokivat, että heidän mielipidettään on kysytty, mutta kokivat aidon kohtaamisen ja tiedon saannin puutteen. Tutkimustulosten perusteella poikien osallisuutta lastensuojelussa voitaisiin edistää huomioimalla tiedon välittäminen etenkin prosessin alkuvaiheessa. Pojille on tärkeää, että heitä kuullaan ja heidän mielipiteensä huomioidaan.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että poikien perherakenteen muutokset ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat ovat lastensuojelun asiakkuuteen johtaneista syistä keskeisimpiä. Poikien osallisuuden kokemus ei ole riittävän hyvä, ja informaation kulku lastensuojeluprosessin alussa ei ollut riittävä. Tukihenkilötoiminnalla voidaan vaikuttaa poikien arjenhallintaan ja ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Toiminnassa pojille merkityksellisintä on vuorovaikutussuhde tukihenkilön kanssa. Kainuulaisia nuoruusikäisiä poikia ei vaivaa näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Tutkimukseni perusteella voin sanoa, että ammatillisella tukihenkilötoiminnalla on paikka lastensuojelun avohuollossa. Parhaimmillaan se tukee nuoria selviämään arjen haasteista ja ehkäisee mahdollisen syrjäytymiskehityksen.

The purpose of the thesis is to give voice to the opinions of boys in open care of child welfare services in Kainuu. My research questions are the following: How do the boys in Kainuu experience the professional support person activity in its different stages and what are the boys' experiences of inclusion like when organizing support measures in open care of child welfare services? The goal is to define professional support person activities as experienced by the boys and to produce knowledge of the boys’ inclusion in the child welfare service process. I will look into the boys’ experiences of open care of child welfare services in Kainuu. The research task is to express the boys’ experiences of open care services. The framework of the study is formed by the development stage of adolescent boys, social support, inclusion and exclusion. The study is qualitative, and the study approach is phenomenological. I collected the research material with the help of a theme interview of six boys living in the rural district of Kainuu. I divided the interview questions into three different themes: the start-up phase of the support person activities, the operational phase, and the termination phase. In accordance with the themes, I began to interpret the boys’ discourse. I formed seven different sub-themes of the material, through which I will go through the results of my study. These themes are: the boys’ conceptions regarding factors that influence the beginning of the activities; the content of the support person activities; the support relationship between an adolescent and a support person; social support and living in Kainuu in the boys’ lives as well as the boys’ experience of inclusion when organizing support measures in open care of child welfare services. I analyzed the boys’ experiences of inclusion in accordance with the Thomas theorem. As the method of analyzing the material, I used content analysis.

The experiences of the boys regarding the support person activities were mainly positive. The research results showed that all of the boys had benefited of the support person and were mainly happy with the activities. The experiences of the boys in the child welfare process reveal both inclusion and exclusion. All of the adolescents had met their own social worker. The boys experienced that their opinions had been asked but they also experienced a lack of genuine encounters and receiving information. On the basis of the research results, the boys’ inclusion in child welfare services could be promoted by considering the conveyance of information, especially at the early stages of the process. It is important for the boys that they are heard and their opinions are considered.

As a conclusion of the study, it can be stated that changes in the boys’ family structures and school-related problems are the most essential among the reasons that have led them to the customership of child welfare. The boys’ experiences of inclusion are not sufficient and the flow of information at the beginning of the child welfare process was not sufficient, either. The support person activities can have an impact on how the boys manage their everyday lives, in addition to preventing the development of exclusion. In the activities, the interaction relationship with the support person is the most significant for the boys. Adolescent boys in Kainuu are not bothered by not being able to see their future. Based on my research, I can state that professional support person activities have a place in open care of child welfare services. At best, they support the adolescents in managing everyday challenges and prevent the possible development of exclusion.