Sosiaalityön asiantuntijuus vammaissosiaalityössä

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalityön asiantuntijuutta kunnallisessa vammaissosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat 1) Miten sosiaalityöntekijät jäsentävät vammaissosiaalityötä? ja 2) Millaisia käsityksiä sosiaalityöntekijöillä on vammaissosiaalityön asiantuntijuudesta? Kyseessä oli fenomenograafinen laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostui kahdeksan eri puolella Suomea työskentelevän sosiaalityöntekijän yksilöhaastatteluista. Aineisto analysoitiin käyttämällä deduktiivista teorialähtöistä sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston tavoitteena oli tuottaa tietoa vammaissosiaalityön tehtävistä ja muodostaa käsitystä siitä yhtenä sosiaalityön kontekstina. Toisena tavoitteena oli jäsentää aineiston avulla vammaissosiaalityössä tarvittavan asiantuntijuuden tiedollisia ja taidollisia elementtejä sekä tarkastella asiantuntijuuden muutosta.

Tutkimuksen tulosten perusteella vammaissosiaalityön tehtävät voivat olla juridis-hallinnollisia, psykososiaalisia tai palvelujen koordinointiin liittyviä. Vammaissosiaalityön käytännön tehtävät kiinnittyvät useimmiten palvelujen järjestämiseen. Palvelujen järjestäminen edellyttää sosiaalityöntekijöiltä myös juridis-hallinnollisten tehtävien hallintaa. Vammaissosiaalityössä niitä ovat lakisääteisten palvelujen toteuttaminen sekä hakemusten käsittely ja päätöksenteko. Palvelujen koordinointi tarkoittaa myös asiakastapaamisia sekä niiden aikana tehtäviä palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa. Vammaissosiaalityössä psykososiaalisen sosiaalityön elementit näyttäytyvät ensisijaisesti jatkuvana työskentelynä. Sen yhtenä erityispiirteenä ovatkin pitkäaikaiset asiakassuhteet, jotka aktivoituvat asiakkaiden elämän murrosvaiheissa ja edellyttävät tuolloin sosiaalityöntekijöiltä tiiviimpää työskentelyotetta. Toisena vammaissosiaalityön erityisyytenä on sen kokonaisvaltaisuus, sillä siinä on huomioitava asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä elinympäristö.

Vammaissosiaalityössä tarvittava tiedollinen asiantuntijuus on ensisijaisesti lainsäädäntötietoa ja tietoa palvelujärjestelmästä. Taidollinen asiantuntijuus liittyy erityisesti vuorovaikutusosaamiseen, koska sosiaalityöntekijän täytyy käydä asiakkaan palvelutarvetta selvittäessään keskusteluja asiakkaan sekä hänen epävirallisten ja virallisten verkostojensa kanssa. Asiantuntijuus muuttuu pääsääntöisesti käytännön työtehtävissä, minkä vuoksi myös kokemuksellinen tieto on vammaissosiaalityössä merkittävää. Tutkimuksen tulosten mukaan sekä vammaissosiaalityön tehtävät että siinä tarvittava asiantuntijuus ovat moninaisia ja melko vaikeasti haltuun otettavia. Tutkimuksen tarkoituksena onkin antaa lukijalle mahdollisuus muodostaa käsitys vammaissosiaalityöstä.