Sosiaalisen tuen tarpeet ja elementit aikuissosiaalityössä : Mixed methods -tutkielma sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tutkielma käsitteli sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta aikuissosiaalityön asiakkaiden sosiaalisen tuen tarpeita ja sosiaalisen tuen elementtejä aikuissosiaalityössä. Tutkielma oli luonteeltaan niin sanottu mixed methods -tutkielma, koska siinä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusaineistoa. Tutkielmassa avattiin käsitettä sosiaalinen tuki. Sosiaaliseen tukeen katsottiin kuuluvan neljä erilaista tuen muotoa, jotka olivat instrumentaalinen, emotionaalinen, toiminnallinen sekä tiedollinen sosiaalinen tuki. Lisäksi sosiaaliseen tukeen ymmärrettiin kuuluvan myös epävirallinen sosiaalinen tuki, josta voidaan puhua myös käsitteen sosiaalinen pääoma kautta. Tutkielmassa sosiaalisen tuen teoriaan kytkettiin sisään kuuluvaksi psykososiaalinen työorientaatio. Psykososiaalinen työorientaatio ymmärrettiin kolmella eri tasolla tapahtuvaksi työskentelytavaksi. Tasot olivat intrapsyykkinen, interpsyykkinen ja rakenteellinen taso. Sosiaalisen tuen teorian avaamisen lisäksi tutkielmassa määriteltiin aikuissosiaalityön käsitettä. Aikuissosiaalityön osalta käsiteltiin sen erityisyyttä sosiaalityössä, asiakaskuntaa ja toimintatapoja sekä tavoitteita.

Tutkielman aineistot kerättiin sähköisillä kyselylomakkeilla. Kvantitatiivisen aineiston hankki Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus osana Pohjoisen alueen Kaste -hanketta eli PaKaste -hanketta. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin ryhmittelyanalyysimenetelmiin kuuluvalla klusterianalyysillä SPSS -ohjelman avulla ja kvalitatiivista aineistoa teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkielmassa pohdittiin myös tutkielman tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Tutkielman tutkimustuloksista selvisi Posken valmiin aineiston perusteella, että aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat jossain määrin kaikkia sosiaalisen tuen muotoja. Instrumentaalisen sosiaalisen tuen tarpeet olivat hyvin selkeät. Emotionaalista sosiaalista tukea tarvittiin myös selkeästi, mutta erityisesti asiakkaat tarvitsivat epävirallista tukea lähiyhteisöltään. Toiminnallista sosiaalista tukea asiakkaat eivät tarvinneet yhtä paljon kuin instrumentaalista tai emotionaalista sosiaalista tukea. Toiminnallista sosiaalista tukea tarvittiin erityisesti terveyteen liittyen. Tiedollista sosiaalista tukea asiakkaat tarvitsivat erityisesti päihteisiin liittyen, mutta lähtökohtaisesti sosiaalityöntekijät olivat arvioineet asiakkaiden tiedollisen sosiaalisen tuen tarpeet yllättävän vähäisiksi.

Tutkimustuloksien perusteella aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät työskentelivät pääasiassa psykososiaalisesti orientoituneena eli he toivat työhönsä sosiaalisen tuen elementtejä. Sosiaalityöntekijöille lähetetyn kyselyn perusteella aikuissosiaalityön sisällöstä löydettiin intrapsyykkisellä tasolla työskentelyä, sillä sosiaalityöntekijät kertoivat tarjoavansa muun muassa emotionaalista tukea asiakkaille kuuntelemalla ja kannustamalla heitä. Rakenteellisen tason työskentelyn piirteitä löydettiin myös muun muassa instrumentaalisen sosiaalisen tuen muodossa taloudellisen tuen antamisena ja asiakkaiden tiedon lisäämisenä tiedollisen sosiaalisen tuen muodossa. Lisäksi toiminnallisen sosiaalisen tuen elementtejä aikuissosiaalityöstä löytyi runsaasti esimerkiksi palveluohjauksen muodossa. Interpsyykkisen tason työskentelyä aikuissosiaalityössä ei näyttänyt tapahtuvan merkittävästi, koska asiakkaan epävirallisten sosiaalisten verkostojen huomioiminen jäi kyselyn perusteella vähäiseksi.