Leimautumistarinoita nuoruudesta : narratiivinen tutkimus huostaanotettujen sijaishuoltonuorten kohtaamasta leimasta

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena ovat huostaanotettujen sijaishuoltonuorten leimautumisen kokemukset. Aihe on ajankohtainen, sillä huostaanottojen lukumäärät ovat nousussa, ja yhteiskunnassamme vallitsee edelleen ennakkoluuloisia asenteita huostaanotettuja kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten leimautuminen ilmenee huostaanotettujen sijaishuoltonuorten elämässä heidän kokemustensa perusteella. Vastausta tähän kysymykseen etsittiin tarkastelemalla, mitä sijaishuoltonuoret kirjoittavat kokemuksistaan Internet-sivustojen huostaanottoaiheisilla keskustelupalstoilla. Tutkimuksen olennaisimpana käsitteenä toimii leima, joka rajattiin käsittelemään huostaanotettuja sijaishuoltonuoria. Nuoruus on moniulotteinen ja toisinaan myös haastava ikävaihe, ja kun siihen vielä liitetään huostaanotto ja kodin ulkopuolelle sijoittaminen, saadaan leimautumisen ilmiölle kiinnostava tarkastelukulma.

Tämä tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koostui seitsemälle eri Internet-sivuston keskustelupalstalle kirjoitetuista kommenteista, joista analysoitaviksi valikoitui 23 kommenttia, jotka kuvasivat leimautumisen ilmiötä eri näkökulmista. Tutkimus pohjautuu narratiiviselle tutkimusotteelle, sillä kokemuksiaan jakaneiden kommentit olivat eräänlaisia kertomuksia heidän elämänkokemuksistaan. Narratiivisen analyysin keinoin tutkimuksessa pyrittiin luomaan uutta narratiivia huostaanotettujen sijaishuoltonuorten leimautumisen kokemuksista. Tutkimustulokset osoittivat leiman olevan moninainen, ja toisaalta yksilöllinen ilmiö. Leima ilmenee nuorten elämässä lukuisissa eri muodoissa, joista yleisimpiä olivat syrjiminen ja ennakkoluuloisuus, alentava kohtelu ja hyväksikäyttö, byrokratia ja välinpitämättömyys sekä periytyvä leima. Mahdollista oli myös se, että nuori häpesi huostaanottoa ja pelkäsi muiden halveksuvaa käytöstä, mikä aiheutti hänelle tunteen leimasta. Joukossa oli myös kokemuksia siitä, että huostaanotto ja sijaishuolto eivät olleet lainkaan leimaavia.

Huostaanotettujen sijaishuoltonuorten kokemalle leimalle oli löydettävissä yksi yhteinen piirre – syrjintä. Leimaan liittyi aina läheisesti syrjiminen. Leimaaminen saattoi ilmetä erilaisuuden perusteella tapahtuvana syrjimisenä, tai syrjivinä puhe- ja käytöstapoina. Toisaalta jo leimaaminen itsessään on syrjivää toimintaa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että leiman kokemus on erittäin henkilökohtainen, ja se vaihtelee eri ihmisten keskuudessa. Uusia leiman muotoja kehittyy jatkuvasti, joten myös leimautumisen ilmiöön liittyvää tutkimusta on kehitettävä.