"Se on hauska, etelänihmisiäki tullee tutuksi siinä" ; kuvapuhelimen vaikutukset ikääntyneen arkeen ja kokemukseen osallisuudesta

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kuvapuhelimen vaikutuksia ikääntyneen arkeen ja kokemukseen osallisuudesta. Tutkimus oli ajankohtainen, sillä ikääntyneiden määrän kasvaessa myös heidän palveluntarpeensa kasvavat. Teknologiset sovellukset on yksi ratkaisu tukea ikääntyneiden voimavaroja ja osallisuutta. Kylässä hyvä, kotona paras -hanke toteutti kuuden kuukauden kuvapuhelinkokeilun kahdeksalle järvikylissä asuvalle ikäihmiselle. Hyvinvointi-tv eli kuvapuhelin on hyvinvointiteknologinen laite, joka on suunniteltu ikääntyneiden tarpeisiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden omia kokemuksia kuvapuhelimeen liittyen. Tutkimuskysymyksinä oli, millä tavalla kuvapuhelin oli vaikuttanut ikääntyneiden arkeen sekä millä tavalla se oli vaikuttanut heidän osallisuuteensa sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna. Haastattelin seitsemää kuvapuhelinkokeiluun osallistunutta 71–94-vuotiasta henkilöä. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysi menetelmällä.

Kuvapuhelin sai erilaisia merkityksiä ikääntyneiden arjessa. Kuvapuhelin koettiin arjessa uutena mahdollisuutena, ilona ja ajankuluna. Ikäihminen käytti kuvapuhelinta arjen ehdoilla osallistuen sen toimintaan silloin, kun hänellä itsellään oli aikaa ja halua. Toisaalta kuvapuhelin koettiin sitovana ja kokeilun ajankohta huonona. Myös tekniset ongelmat vaikuttivat siihen, että osalle ikääntyneistä kuvapuhelimen merkitys arjessa jäi vähäiseksi. Kuvapuhelin vahvisti ikääntyneiden osallisuutta sosiaalisiin suhteisiin. Yhteydenpito omiin läheisiin ja tuttuihin ikäihmisiin koettiin tärkeänä. Kaikki eivät kokeneet teknologiaa luontevaksi tavaksi luoda uusia sosiaalisia suhteita. Kuvapuhelin mahdollisti osallisuuden yhteisöihin, joissa vallitsi yhteinen ajatusmaailma ja huumori. Palvelujentuottajien ohjelmista osallistuttiin eniten hartauksiin, erilaisiin keskustelutuoki-oihin sekä jumppiin. Ikääntyneet eivät kokeneet kuvapuhelimen lisänneen heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Osallisuuden kokemus syntyi kuitenkin mahdollisuudesta kuulla kuvapuhelimen kautta tunnettujen henkilöiden haastatteluja. Tutkimuksen tulosten mukaan osallisuuden kokemus on yksilöllinen ja ikääntyneiden tarve osallisuuteen on erilaista. Kuvapuhelimen merkitys osallisuuden näkökulmasta korostui, kun ikääntyneen toimintakyky oli heikentynyt eikä hän osallistunut enää paljoa kodin ulkopuoliseen toimintaan, kuten kerho- tai yhdistystoimintaan.