Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaaminen Asperger-aikuisen näkökulmasta

Abstract

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia Asperger-aikuisilla on sosiaalityön asiakkuudesta ja kohtaamisista sosiaalityöntekijän kanssa, sekä miten holistinen ihmiskäsitys toteutuu sosiaalityön kohtaamisissa, kun asiakkaana on Asperger-aikuinen. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustui holistiseen ihmiskäsitykseen sekä sosiaalityön hyvän kohtaamisen eri elementteihin, ja tutkielman näkökulma oli Asperger-aikuisen. Tutkielma rajattiin koskemaan aikuisia Asperger-henkilöitä, koska heitä koskevaa suomalaista, sosiaalitieteellistä tutkimusta on hyvin vähän.

Tutkielma alkaa teoriaosuudella, jossa perehdyttiin Aspergerin oireyhtymään, kohtaamiseen sosiaalityössä sekä holistiseen ihmiskäsitykseen. Aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka sisälsi sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia elementtejä. Vastaajien määrän vuoksi (n=22) kvantitatiivinen analyysi tarjosi vain taustatietoja, ja varsinaiset tutkimustulokset saavutettiin analysoimalla avokysymysten vastauksia teoriaohjaavan ja teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman empiirisessä osassa vastattiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

Asperger-aikuisten kokemuksia sosiaalityön kohtaamisista tarkasteltiin erilaisten hyvän kohtaamisen elementtien kautta, ja niissä oli runsasta vaihtelua. Merkittävä tekijä huonon kohtaamisen kokemusten kannalta vaikutti olevan sosiaalityöntekijöiden vähäinen Asperger-tieto ja puutteet Aspergerin oireyhtymän aiheuttamien erityispiirteiden ymmärtämisessä. Tiedonpuute aiheutti usein monenlaisia ongelmia Asperger-henkilön ja sosiaalityöntekijän kohtaamisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Holistisen ihmiskäsityksen toteutumisessa oli myös suurta vaihtelua, ja varsinkin ihmisen eri olemispuolten väliset resonoinnit vaikuttivat usein jäävän huomiotta. Myös holistisen ihmiskäsityksen toteutumisen puutteet kertoivat sosiaalityöntekijöiden tiedonpuutteesta. Suurella osalla vastaajista oli kuitenkin myös hyviä kokemuksia sosiaalityön kohtaamisista. Tutkielman keskeisin viesti on, että Asperger-tietoutta on tärkeää lisätä niin sosiaalityöntekijöiden keskuudessa kuin yhteiskunnallisella tasolla.