Maskuliinisuudet ja kiusaaminen varusmiesten kokemuksissa

Abstract

Tutkimus käsittelee varusmiesten kiusaamiskokemuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia suhtautumistapoja kiusaamiseen, ja sitä mitä yhteyttä kiusaamiskokemuksilla ja hegemonisella maskuliinisudella on toisiinsa. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota epäsuoraan kiusaamiseen, joka luonnollistetaan usein osaksi ihmisten välistä kanssakäymistä. Kiusaamiskokemuksia analysoidaan hegemonisen maskuliinisuuden teorian valossa. Hegemoninen maskuliinisuus tarkoittaa tässä tutkimuksessa sosiaalisesti ja kulttuurisesti, tietyssä ajassa ja paikassa yleisesti hyväksyttyä maskuliinisuutta, jossa oleellista on se, että miehet asettuvat heidän keskinäisessä hierarkiassa eri asemaan.

Tutkimusaineisto muodostui internetissä käydystä keskustelusta aiheesta varusmiesten kiusaamiskokemukset. Tutkimus on laadullinen. Tutkimus analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimus kuuluu kriittisen miestutkimuksen alueelle, jossa kiinnitetään huomiota sukupuolten sosiaaliseen ja kulttuuriseen muodostumiseen. Toisaalta tutkimus paikantuu fenomenologisen tutkimukseen, koska tutkimuksessa henkilökohtaisen kokemuksen tärkeyttä korostetaan. Tutkimusaineistosta nostettiin erilaisia maskuliinisuustyyppejä. Maskuliinisuustyypit nimettiin kunkuiksi, kannattelijoiksi, kyseenalaistajiksi ja pullamössöpojiksi. Maskuliinisuustyypit muodostuivat sen suhteen, millaisia kokemuksia keskusteluun osallistujilla oli kiusaamisesta, miten he kiusaamiseen suhtautuivat, ja mitä merkityksiä he kiusaamiselle antoivat. Hegemoninen maskuliinisuus liittyi kaikkiin näihin maskuliinisuuksiin. Jokaisella maskuliinisuustyypillä oli eri verran hegemoniaa. Kunkuilla oli eniten hegemoniaa, kannattelijoilla ja kyseenalaistajilla vähän, ja pullamössöpojilla ei ollut lainkaan sitä.

Kunkut asettivat rajat kiusaamiskokemuksille, ja tekivät kiusaamisesta luonnollista monella tavalla. Kiusaaminen oli kunkkujen ajattelun mukaan luonnollista sen vuoksi, että ollaan miehiä. Kunkkujen mukaan kiusaamisella haettiin hierarkiaa, ja hauskuutta ilmapiiriin. Kiusaamisen he myös ajattelivat olevan luonnollista armeijaympäristössä. Kannattelijat kannattelivat kunkkujen ajatuksia, kyseenalaistajat kyseenalaistivat niitä, ja pullamössöpojat olivat pelokkaita kokemustensa suhteen. Tutkimus osoitti, että kiusaamisella ja hegemonisella maskuliinisuudella on yhteyttä. Mitä korkeammalle hierarkiassa asettuu, sitä enemmän on valtaa sanoa, kuinka tulisi kokea asiat miehenä, ja kuinka tulisi toimia miehenä. Tutkimus kuitenkin ilmensi sitä, että hegemoninen maskuliinisuus on kyseenalaistettavissa.

This research deals with the experiences of militaries on bullying. It examines different attitudes towards bullying, and the relationship between hegemonic masculinity and bullying. The research pays attention to indirect bullying, which often becomes natural part of communication between people. Excperiences of bullying are analyzed in the light of the theory of hegemonic masculinity. In this research, hegemonic masculinity means socially and culturally accepted masculinity that occurs in specific time and place. Essential is that males are placed into different positions in their hierarchy.

The data of the research was collected from the internet conversation that was dealing with the experiences of militaries on bullying. The research is qualitative. The data was analysed by using the theory guiding content analysis. The research belongs to the area of critical male’s study that pays attention to the formation of social and cultural gender. On the other hand, the research is also focused on the phenomenological research because the importance of personal experience is highlighted. Different types of masculinity were raised from the data. They were named as ”kings”, ”supporters”, ”questioners” and ”pussies”. The names were given based on the militaries’ experiences on bullying, how they related to it and what values the bullying was given. Hegemonic masculinity was related on all of these masculinities. Every type of masculinity had different rating of masculinity. ”Kings” had it the most, ”questioners” and ”supporters” a bit and ”pussies” did not have it at all.

”The kings” were the ones who made up the schemas for the bullying experiences. They were also the ones naturalizing bullying in many different ways. Bullying for them was normal based on the ideas that they all are males living in a military environment which then made the bullying it natural experience. ”The kings” also explained it as a normal way to search hierarchy and lift up the atmosphere. ”The supporters” supported the thoughts of the ”kings” on bullying while the ”questioners” were the ones questioning the ideas. ”Pussies” were ashamed and frightful about their bullying experiences. The research states that there is a correlation between bullying and hegemonic masculinity. The higher one stands in the hierarchy, the more one has power to say how one should experience and act as a male. However, the research also showed that the hegemonic masculinity can be questioned.