Lapsen edun toteutuminen ilman huoltajaa tulleiden lasten turvapaikanhakuprosessissa
Katanasho, Amanda (2013)
Katanasho, Amanda
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201310221300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201310221300
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastelen lapsen edun toteutumista ilman huoltajaa tulleiden lasten turvapaikanhakuprosessissa. Lapsen etu on kiistanalainen käsite, eikä sillä ole yhtenäistä teoreettista pohjaa. Käsitykset lapsen edusta saattavat vaihdella kulttuurista riippuen. Suomessa ilman huoltajaa tulleiden lasten vastaanottoa määrittävät ensisijaisesti YK:n Lastenoikeuksien sopimus, Suomen Lastensuojelulaki (13.4.2007/417), sekä Ulkomaalaislaki (30.4.2004/302).
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuutta yksin tulleen lapsen edustajaa. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysin pohjana toimivat Suomen Lastensuojelulaki sekä syrjinnän ja sorron vastaiset sosiaalityön teoriat.
Tutkimukseni osoittaa, että lasten vastaanotto on pääosin järjestetty lapsen etu huomioiden ja kunnioittaen. Siitä huolimatta turvapaikanhakuprosessi sisältää puutteita, jotka tulee ottaa huomioon, kun pohditaan sitä, miten turvapaikanhakuprosessia voidaan kehittää paremmin yksin tulleen lapsen tarpeita vastaavaksi. Ilman huoltajaa tulleiden lasten kohtelussa suurimmiksi epäkohdiksi nousivat prosessin pitkät käsittelyajat, iänmääritystestit, psykiatristen palveluiden puute, koulupaikan saamisen vaikeus, täysi-ikäistyvien turvapaikanhakijoiden asema, jälkihuollon puute, alaikäisten hakijoiden käännytykset Dublin-menettelyn nojalla sekä uudistunut perheenyhdistämiskäytäntö. Syrjinnän ja sorron vastaisen sosiaalityön mukaan lasten auttamisen keinoja ovat empowerment, advocasy eli asianajo sekä yhteistyö ja aktivismi.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuutta yksin tulleen lapsen edustajaa. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysin pohjana toimivat Suomen Lastensuojelulaki sekä syrjinnän ja sorron vastaiset sosiaalityön teoriat.
Tutkimukseni osoittaa, että lasten vastaanotto on pääosin järjestetty lapsen etu huomioiden ja kunnioittaen. Siitä huolimatta turvapaikanhakuprosessi sisältää puutteita, jotka tulee ottaa huomioon, kun pohditaan sitä, miten turvapaikanhakuprosessia voidaan kehittää paremmin yksin tulleen lapsen tarpeita vastaavaksi. Ilman huoltajaa tulleiden lasten kohtelussa suurimmiksi epäkohdiksi nousivat prosessin pitkät käsittelyajat, iänmääritystestit, psykiatristen palveluiden puute, koulupaikan saamisen vaikeus, täysi-ikäistyvien turvapaikanhakijoiden asema, jälkihuollon puute, alaikäisten hakijoiden käännytykset Dublin-menettelyn nojalla sekä uudistunut perheenyhdistämiskäytäntö. Syrjinnän ja sorron vastaisen sosiaalityön mukaan lasten auttamisen keinoja ovat empowerment, advocasy eli asianajo sekä yhteistyö ja aktivismi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]