” Naisten koulu antaa naiselle se hyvä tietoa, se koko elämän tietoa ” : maahanmuuttajanaisten kokemuksia Oulun Seudun Setlementtityöstä

Abstract

Tutkimuksen kohteena oli maahanmuuttajanaiset, jotka ovat osallistuneet heille suunnattuun valmennukseen, jonka toteuttajana oli Oulun Seudun Setlementin Naisten koulu projekti. Valmennuksen tavoitteena oli tarjota vaikeasti työllistyville maahanmuuttajanaisille kuntouttavaa työtoimintaa ja parantaa heidän työelämävalmiuksiaan.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajanaisille suunnatusta valmennuksesta ja sen vaikutuksesta naisten arkielämään. Maahanmuuttajanaiset muodostivat koulutuksessa opetusryhmiä, pienimuotoisia yhteisöjä, joiden merkityksiä naisten arkielämään, perheeseen ja yhteisöön selvitettiin tutkimuksen avulla. Maahanmuuttajanaiset ovat ylittäneet Laki kotoutumisen edistämisestä 31.12.2010/1386 määritellyn kotouttamisajan, joten he eivät enää ole kotouttamistoimenpiteiden piirissä.

Tutkimusaineisto koostui kuuden maahanmuuttajanaisen puolistrukturoiduista, teemoittain käsitellyistä haastatteluista, jotka toteutettiin kesällä 2013. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoitteluun tukeutuen. Metodologinen valintani pohjautuu fenomenologian yksittäisille kokemuksille annettaviin merkityksiin, joita pyrin tutkimuksessa teoriaohjautuneesti ymmärtämään. Teoreettinen ja metodologinen viitekehys koostuu kotouttamista ja kotoutumiseen liittyvien käsitteiden määrittelystä, voimaantumisesta, kulttuurisesta akkulturaatiosta sekä yhteisösosiaalityön ja Setlementtiliikkeen määrittymisestä.

Maahanmuuttajiin liittyvää tutkimusta on jonkin verran tuotettu Suomessa. Maahanmuuttajat muodostavat heterogeenisen ryhmän ja heidän maahanmuuttosyynsä ovat moninaiset. Tutkimuksen osallistuneiden maahanmuuttajanaisten maahanmuuton syyllä ei ole tutkimukselle sinänsä merkitystä, vaikka se vaikuttaa heidän kotoutumisprosessiinsa ja kokemuksiinsa maassa olosta. John. W. Berryn kehittämän kaksisuuntainen akkulturaatioteoria on peräisin 1990-luvulta, mutta hänen käyttämänsä nelikenttästrategiamalli maahanmuuttajien akkulturaatiosta on edelleen paljon käytetty, vaikka kritiikkiäkin on jonkin verran esitetty tutkimuskirjallisuudessa. Integraatiota, assimilaatiota, separatismia ja marginalisointia on Suomessa tutkinut muun muassa Karmela Liebkind.

Maahanmuuttajille on hyvin vähän erityispalveluita lakisääteisen kotoutumisajan jälkeen, mutta heille kuuluu samat palvelut kuin kantaväestölle. Maahanmuuttajanaisille suunnattuun valmennukseen osallistuneiden kokemukset ja mielipiteet tukevat sitä, että kotoutumisaika on yksilöllinen ja sen tukemiseksi tarvitaan palveluita, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen on mahdollista pidemmällä aikavälillä kuin mitä lainsäädännössä on määritelty. Valmennuksen myötä maahanmuuttajanaiset ovat voimaantuneet, heidän yhteiskuntatietous ja suomen kielen taitonsa ovat parantuneet sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on vahvistunut.