Olemuksellista pahuutta vai suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta? : sukupuolistunutta väkivaltaa koskevat merkitykset internetkeskusteluissa
Takala, Susanna (2013)
Takala, Susanna
Lapin yliopisto
2013
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201402191017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201402191017
Tiivistelmä
Naisia kuolee parisuhdeväkivallan seurauksena kymmeniä vuosittain. Auttamisjärjestelmän käytännöissä naisiin kohdistuva väkivalta usein ohittuu. Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolistunutta väkivaltaa koskevia merkityksiä. Aihetta koskeva kysymys liittyy sukupuoleen ja sen osuuteen merkityksenannoissa. Tutkimuksessa kysytään: millaisia merkityksiä sukupuolistunut väkivalta saa internetkeskusteluissa? Miten väkivalta ja sukupuoli liitetään keskusteluissa toisiinsa? Millaisia käsityksiä sukupuolistuneen väkivallan osapuolille asiasta käydyissä internetkeskusteluissa tuotetaan? Tutkimuksen aineistona ovat internetin hakukoneista hakusanojen avulla löydetyt aihetta koskevat keskustelut. Analyyttisinä lukutapoina käytetään kriittistä diskurssianalyysiä sekä retoriikan analyysiä.
Aineistosta nousi esiin neljä eri merkitysjärjestelmää. Ensimmäisessä sukupuoliseen olemukseen liittyvässä diskurssissa väkivaltaa sanoitettiin ja selitettiin osapuoltensa sukupuoliseen olemukseen liitetyillä ominaisuuksilla. Toisessa diskurssissa keskiössä oli se, että väkivallan kohteelta edellytettiin vahvaa toimintaa eri tavoin. Kolmannessa merkitysjärjestelmässä nousi esiin käsitys siitä, että väkivalta on vastavuoroista ja luonnollista toimintaa. Neljännessä merkitysjärjestelmässä väkivalta sai aiempiin diskurs-seihin nähden uudenlaisen merkitysulottuvuuden. Väkivallan kohteelle myönnettiin uhrin asema ja hänet nähtiin syyttään joutuneen epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen.
Sosiaalityön kannalta aihe on merkityksellinen, koska siinä käsitellään väkivaltaa sorron muotona sekä niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka sen mahdollistavat.Sortoa mahdollistavat yhteiskunnalliset rakenteet aiheuttavat sosiaalityölle vaateita.Tutkimuksessa pohditaansosiaalityön osuutta yhteiskunnallisten rakenteiden kritisoijana.
Aineistosta nousi esiin neljä eri merkitysjärjestelmää. Ensimmäisessä sukupuoliseen olemukseen liittyvässä diskurssissa väkivaltaa sanoitettiin ja selitettiin osapuoltensa sukupuoliseen olemukseen liitetyillä ominaisuuksilla. Toisessa diskurssissa keskiössä oli se, että väkivallan kohteelta edellytettiin vahvaa toimintaa eri tavoin. Kolmannessa merkitysjärjestelmässä nousi esiin käsitys siitä, että väkivalta on vastavuoroista ja luonnollista toimintaa. Neljännessä merkitysjärjestelmässä väkivalta sai aiempiin diskurs-seihin nähden uudenlaisen merkitysulottuvuuden. Väkivallan kohteelle myönnettiin uhrin asema ja hänet nähtiin syyttään joutuneen epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen.
Sosiaalityön kannalta aihe on merkityksellinen, koska siinä käsitellään väkivaltaa sorron muotona sekä niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka sen mahdollistavat.Sortoa mahdollistavat yhteiskunnalliset rakenteet aiheuttavat sosiaalityölle vaateita.Tutkimuksessa pohditaansosiaalityön osuutta yhteiskunnallisten rakenteiden kritisoijana.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4458]