”Paras keksintö, että luontoon viijään” : miesten kokemuksia päihdekuntoutusmenetelmä mettäterapiasta

Abstract

Tutkimus käsittelee mettäterapiaan osallistuneiden miesten kokemuksia mettäterapian päihdekuntoutusmenetelmästä. Kaikki kuntoutujat ovat olleet tähän mennessä miehiä, jotka ovat riippuvaisia alkoholista. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia merkityksiä miehet antavat mettäterapialle päihteidenkäytön kannalta ja millaisia valtaistumisen ko-kemuksia he ovat menetelmästä saaneet. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää päih-teistä irrottautumista ja valtaistumista mettäterapiaan osallistuneiden päihdekuntoutujien omasta näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tuoda esille menetelmän eri-tyislaatuisuutta eli asiakkaiden voimavaralähtöisyyttä ja luontoaspektia korostavaa nä-kökulmaa sekä herättää mielenkiintoa toiminnallista päihdekuntoutusmenetelmää koh-taan. Tutkimusaiheena mettäterapia on ajankohtainen, koska päihdekuntoutusmenetel-mien kirjoon on tärkeää löytää vaihtoehtoja.

Olen tehnyt tutkimukseni fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella, jossa tulkitsen miesten kokemuksia päihteistä irrottautumisen sekä valtaistumisen viitekehyksen kautta. Olen kerännyt aineistoni haastattelemalla neljää mettäterapiaan osallistunutta miestä. Haastattelumetodina olen käyttänyt teemahaastattelua. Haastatteluissa teemat olivat yhteisöllisyys, elämäntilanne ja päihteiden käyttö, elämykset ja mettäterapia sekä valtaistuminen. Olen muotoillut tutkimuskysymyksiä haastattelujen jälkeen, jolloin muun muassa elämykset - ja yhteisöllisyys- teemat ovat jääneet pois. Kokemukset mettäterapiasta olivat yleensäottaen positiivisia, varsinkin luontoelämyksiin ja ohjaajiin oltiin tyytyväisiä. Neljästä miehestä kolme käytti edelleen alkoholia, mutta heidän juomisensa oli vähäisempää kuin ennen mettäterapiaa. Juomisen syitä heillä olivat työttömyys, yksinäisyys, rahahuolet ja alkoholia käyttävät kaverit. Päihteiden käytölle altistavia tekijöitä olivat alkoholia käyttävät kaverit ja se, ettei ole mitään hyödyllistä tekemistä. Päihteiden käyttöä vähensi terveyden heikkeneminen. Yksi kuntoutuja ei ollut käyttänyt alkoholia vuoteen ollenkaan ja hän piti mettäterapiaa merkittävänä asiana raitistumiselleen. Motivaation merkitystä korostettiin juomisen vähentämisessä tai lopettamisessa. Mettäterapian keskusteluihin oltiin tyytyväisiä, koska ne eivät olleet aikaan eikä paikkaan sidottuja, vaan siellä voitiin keskustella vaikkapa nuotion ääressä tai saunanlauteilla. Tärkeänä pidettiin alkoholinkäytön vähentämisen kannalta ohjaajilta ja ryhmäläisiltä saatua tukea. Valtaistumisen kokemukset määriteltiin luontoelämyksinä, itsensä tuntemisena paremmin ja luottamuksellisina väleinä ohjaajiin sekä muihin ryhmäläisiin.