Kokemusasiantuntijuus kunnan mielenterveys- ja päihdeasioiden strategisessa suunnittelussa

Abstract

Nykykunnat kohtaavat toimintakentässään vaatimusten ristiaallokon. Valtio, paikalliset toimijat ja kuntalaiset vaativat kunnilta asetettujen tehtävien toteuttamista, toimintaedellytysten luomista ja tarpeisiin vastaamista. Tulevaisuuden vaateiden hallitsemiseksi kunnat käyttävät strategista suunnittelua, jossa tehdään kuntalaisten elämään vaikuttavia ratkaisuja ja valintoja. Mutta kenen vaativa ääni ohjaa suunnittelua? Kansallisissa ja kansainvälisissä ohjausasiakirjoissa kuntia herätellään kuulemaan kuntalaisia. Esimerkiksi kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2009–2015) korostaa palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä mukana oloa suunnittelussa tarpeita vastaavien palveluiden saamiseksi.

Laadullinen tutkielma ankkuroitui kriittisen sosiaalityön teoriaan antaen tehtäväksi selvittää kokemusasiantuntijuuden merkitystä kunnan strategisessa suunnittelussa, ja sen vaikutusta kokemusasiantuntijoiden osallisuuden toteutumiseen. Kuntien merkitysrakenteen tavoittamiseksi haastateltiin kuuden Lapin kunnan 20 mielenterveys- ja päihdestrategiatyöstä vastaavaa kuntatoimijaa teoriaohjaavalla haastattelulla. Aineistoa täydennettiin kuntien strategia-asiakirjoilla ja dokumenteilla. Kriittiseen hermeneutiikkaan pohjautuen teoriaohjaava analyysi eteni hermeneuttisen kehän mukaisesti tuoden esille merkitysten lisäksi muutosta tarvitsevia rakenteita.

Strategiatyöstä vastaavien näkemyksiin pohjautuvassa paikallisessa merkitysrakenteessa kokemusasiantuntijuus määrittyy moninaisemmaksi kuin kansainvälisen ja kansallisen ohjauksen mukaisessa valtakunnallisessa merkitysrakenteessa. Kuntalaisten, palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä aito kokemusasiantuntijuus saa rinnalleen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja järjestöjen sekä poliittisten päättäjien professionaalisen kokemusasiantuntijuuden. Kokemusasiantuntijuuden moninaisuus asettaa haasteen aidon kokemusasiantuntijuuden toteutumiselle.

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyössä aito kokemusasiantuntijuus toteutuu tasavertaiseen asiantuntijuuteen perustuvana kumppanuutena suoran asiantuntijaosallisuuden ja valtaistavan välillisen tieto-osallisuuden kautta. Suora osallisuus toteutuu heikosti, joten tarvitaan ammattilaisten ja järjestöjen kokemuksellisen tiedon välittäjäroolia. Yhteiskuntakriitikkoina sosiaalityöntekijät ovat avainasemassa kumppanuuden mahdollistamisessa. Kumppanuutta yleisemmin aito kokemusasiantuntijuus toteutuu ulkopuolisuutena, koska kokemuksellisuudella ei ole vielä paikkaa strategiatyöskentelyssä. Ammattilaiset eivät näe kokemusasiantuntijuutta hyväksyttävänä ja vastuullisena asiantuntijuutena, koska se perustuu vain henkilökohtaisille kokemuksille. Ammattilaisten tahtotilan lisäksi tarvitaan yleistä kokemusasiantuntijuuden tunnistamista ja tunnustamista sekä osallisuusrakenteiden kehittämistä kumppanuuden mahdollistamiseksi.