Työn merkitys hyvinvoinnin rakentajana : asiakkaiden kokemuksia Oulun kaupungin työllisyyspalveluista
Joutulainen, Maarit; Nikkinen, Katja (2014)
Joutulainen, Maarit
Nikkinen, Katja
Lapin yliopisto
2014
openAccess
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää työn merkitystä hyvinvointiin ja asiakkaiden kokemuksia Oulun kaupungin työllisyyspalveluista. Työllisyyspalvelut on kuntakokeiluhanke ajalla 1.9.2012−31.12.2015, ja siinä pyritään palveluohjauksen sekä henkilökohtaisen tuen avulla työllistämään asiakkaat. Palvelut toteutetaan yhteistyössä moniammatillisten verkostojen kanssa. Palvelu on ensisijaisesti vähintään 500 päivää työttömyysetuutta saaneille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan ja sosiaalisen tuen käsitteeseen. Allardtin mukaan hyvinvointi muodostuu eri osa-alueista kuten elämänlaadusta, ihmissuhteista, itsensä toteuttamisesta ja elintasosta. Sosiaalisen tuen käsite perustuu viralliseen ja epäviralliseen tukeen. Työssämme olemme rajautuneet käsittelemään virallista sosiaalista tukea. Työssämme yhdistämme soveltuvin osin Compton & Calaway & Cournoyer ja Kumpusalon teoriat sosiaalisesta tuesta.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää työllisyyspalveluiden kautta palkkatuella työllistynyttä asiakasta. Haastateltavat ovat iältään 26–58-vuotiaita, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti 2–5 vuotta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkimustuloksista ilmenee, että työn tekemisellä on positiivisia merkityksiä elämän eri osa-alueilla ja sillä on kokonaisvaltaista vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Työn tekeminen edistää yksilön hyvinvoinnin rakentumista, parantaa taloudellista tilannetta ja edistää psyykkistä terveyttä. Tutkimustuloksissa tuli esille, että työllisyyspalvelut koetaan hyvänä ja positiivisena paikkana, jossa saa henkilökohtaista tukea ja asiakkaat kohdataan yksilöinä. Työllisyyspalveluiden työntekijöiden koettiin olevan osaavia ja ystävällisiä. Työllisyyspalvelut koetaan tärkeänä linkkinä työpaikan saamiseen. TE-toimiston palvelut koetaan negatiivisina, ja siellä asioidaan vain, jos se on aivan välttämätöntä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Erik Allardtin hyvinvointiteoriaan ja sosiaalisen tuen käsitteeseen. Allardtin mukaan hyvinvointi muodostuu eri osa-alueista kuten elämänlaadusta, ihmissuhteista, itsensä toteuttamisesta ja elintasosta. Sosiaalisen tuen käsite perustuu viralliseen ja epäviralliseen tukeen. Työssämme olemme rajautuneet käsittelemään virallista sosiaalista tukea. Työssämme yhdistämme soveltuvin osin Compton & Calaway & Cournoyer ja Kumpusalon teoriat sosiaalisesta tuesta.
Tutkimuksemme on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää työllisyyspalveluiden kautta palkkatuella työllistynyttä asiakasta. Haastateltavat ovat iältään 26–58-vuotiaita, jotka ovat olleet työttöminä yhtäjaksoisesti 2–5 vuotta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkimustuloksista ilmenee, että työn tekemisellä on positiivisia merkityksiä elämän eri osa-alueilla ja sillä on kokonaisvaltaista vaikutusta koettuun hyvinvointiin. Työn tekeminen edistää yksilön hyvinvoinnin rakentumista, parantaa taloudellista tilannetta ja edistää psyykkistä terveyttä. Tutkimustuloksissa tuli esille, että työllisyyspalvelut koetaan hyvänä ja positiivisena paikkana, jossa saa henkilökohtaista tukea ja asiakkaat kohdataan yksilöinä. Työllisyyspalveluiden työntekijöiden koettiin olevan osaavia ja ystävällisiä. Työllisyyspalvelut koetaan tärkeänä linkkinä työpaikan saamiseen. TE-toimiston palvelut koetaan negatiivisina, ja siellä asioidaan vain, jos se on aivan välttämätöntä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]