Hyvinvoinnin osatekijät työ- ja toimintakykyä tukemassa ja heikentämässä

Abstract

Tutkimuksen tarkotuksena oli selvittää ensiksikin, millaisia sisältöjä hyvinvoinnin ulottuvuudet having, loving ja being saavat tutkittavien eli pitkäaikaistyöttömiksi luokiteltujen ihmisten elämässä ja toiseksi, mitkä hyvinvoinnin osatekijät vahvistavat ja vastaavasti heikentävät tutkittavien työ- ja toimintakykyä?

Tutkimus kiinnittyi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen kohdennettuun projektiin. Tutkimusaineisto koostui EDURO-säätiön (ent. Romotke) palveluohjaajan kokoamista selvityksistä asiakkaiden työ- ja toimintakyvystä. Asiakkaina olivat MONET-kuntakokeilun koordinoivan palveluohjauspalvelun päättäneitä henkilöitä, jotka olivat pitkäaikaistyöttöminä päätyneet työkokeiluun eri instanssien, muun muassa työvoiman palvelukeskuksen työntekijän tai sosiaalityöntekijän lähettäminä. Kaiken kaikkiaan 21 ihmistä antoi minulle luvan tietojensa käyttämiseen tutkimuskäyttööni. Heistä oli miehiä kolmetoista ja naisia kahdeksan.

Aineiston jäsentelyssä käytin Erik Allardtin (1976) määrittelemiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia, joita ovat elintaso (Having), yhteisyyssuhteet (Loving) ja itsensä toteuttamisen muodot (Being). Hyvinvoinnin eri osatekijöiden sisällön analysoinnissa käytin sisällönanalyysi-menetelmää. Tulkitsin hyvinvoinnin eri osa-aluiden vaikutusta tutkittavien työ- ja toimintakykyyn väljästi Pauli Niemelän (2009; 2010) toiminnallisuuden teorian ja siihen perustuvan hyvinvointikäsityksen kautta. Analyysissä pyrin etsimään niin objektiivista kuin subjektiivistakin tietoa hyvinvoinnin osatekijöistä.

Tutkittavien hyvinvointi koostui yksilöllisesti tuloihin, asumiseen, työntekoon, koulutukseen, terveyteen, asuinpaikkakuntaan, perheeseen, ystäviin, harrastuksiin, arvonantoon, korvaamattomuuteen ja osallisuuteen liittyvistä asioista ja tekijöistä. Yhden tulonsaajien talouksien suuri määrä, tulojen mataluus, tyytyväisyys asumiseen, vajeet työssä ja koulutuksessa sekä tutkittavien heikko terveydentila nousivat tärkeimmiksi tekijöiksi elintasoa kuvaavassa hyvinvoinnin ulottuvuudessa. Yhteisyysuhteita kuvaavassa hyvinvoinnin ulottuvuudessa korostui läheissuhteiden tärkeys ja paikkakuntauskollisuus. Itsensä toteuttamista kuvaavassa hyvinvoinnin ulottuvuudessa nousi esille hyvinvoinnin vajeita liittyen korvaamattomuuteen ja arvonantoon työssä ja ylipäätään yhteiskunnan palvelujärjestelmässä, mitkä kaikki voivat vaikuttaa tutkittavien identiteettiin, kuvaan itsestä ja omista kyvyistään. Vajeita oli myös polittisia resursseja kuvaavassa hyvinvoinnin osatekijässä eli ihmisten yhteisöllisessä tai yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Hyvinvoinnin ulottuvuuksista lähes kaikki elintasoa ja itsensä toteuttamista kuvaavat hyvinvoinnin osatekijät heikensivät tutkittavien työ- ja toimintakykyä eli toiminnan mahdollisuuksia. Kaikki yhteisyyssuhteita kuvaavat hyvinvoinnin osatekijät puolestaan vahvistivat tutkittavien työ- ja toimintakykyä eli toiminnan mahdollisuuksia Erityisesti perheeseen liittyvät tekijät vahvistivat ja terveyteen sekä arvonantoon ja korvaamattomuuteen liittyvät tekijät heikensivät ihmisten työ- ja toimintakykyä.