Kuka teitä tarvitsee? : toimijaverkkoteoreettinen tutkimus Kuttura-Repojoki -tiehankkeesta

Abstract

Tutkin työssäni Kuttura–Repojoki –tieyhteyden yleissuunnittelun aikaisia tapahtumia toimijaverkkoteorian eli kääntämisen sosiologian avulla. Pohjois-Lapin maakuntakaavaan sisältyneen uuden tieyhteyden kohtaama vastarinta oli niin suurta, että yleissuunnittelun ja YVAohjelman laatimisen aloittanut Lapin tiepiiri joutui keskeyttämään suunnittelutyön.

Työn teoreettisena lähestymistapana on Callonin, Latourin ja Law’n kehittämä toimijaverkkoteoriaa. Sitä on käytetty lähinnä tieteen, teknologian ja erityisesti valtasuhteiden muodostumisen tarkasteluun. Kääntäminen tarkoittaa sekä asioiden samanlaiseksi tekemistä että niiden siirtämistä, muuttamista ja uudelleen yhdistämistä. Keskeistä on tunnistaa toimijat ja välittäjät sekä niiden muodostamat liitokset ja verkostot. Aineistoni koostuu pääasiassa Pohjois-Lapin maakuntakaavasta ja sen liiteaineistoista, tien yleissuunnitteluaineistosta sekä sanomalehtiartikkeleista.

Tutkimuksessa kuvataan toimijaverkkoteorian mukaisten käännöskertomusten avulla kaavoitusja yleissuunnitteluprosessien toimijat ja millaisten välittäjien avulla he rakensivat maailmaansa, pyrkivät kontrolloimaan toisia toimijoita sekä saamaan itselleen puhemiehen aseman. Puhemieheksi pääsy merkitsee oikeutta edustaa kaikkia käännöksessä mukana olevia toimijoita.

Tiehallinnon pyrkimys päästä puhemiehen asemaan Kutturantien kohdalla kiistettiin ja käännös epäonnistui. Tämä merkitsi tien yleissuunnittelun keskeyttämistä. Keskeisinä tekijöinä tähän vaikuttivat tien merkityksen vähäisyys tieliikenteelle ja alueen matkailun kehittämiselle, Kutturan kyläläisten vastustus, huoli Hammastunturin erämaa-alueen luonnontilan säilymisestä sekä pelko poronhoidon vaikeutumisesta alueella. Lisäksi tien pelättiin tuovan mukanaan epätoivottuja lieveilmiöitä, porokolareita, melua ja ilmansaasteita. Työssä on kiinnitetty huomiota asiantuntijoiden välisen vuorovaikutuksen laatuun ja tiehanketta vastustaneiden tahojen esittämiin argumentteihin. Myös kansalaiskeskustelun ja virallisten osallistumisjärjestelmien välistä suhdetta on tarkasteltu.