Jag vet att platser kommer och går, likaså människor : Ruotsin suomalaissiirtolaisten jälkeläisten itsemäärittelyn paikat ja tilat

Abstract

Tutkimuksessa tarkastelen suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden paikkoja ja tiloja Ruotsin suomalaissiirtolaisten jälkeläisten itsemäärittelyssä.

Ruotsin suomalaisten niin kutsutun toisen sukupolven kirjoittamien eläytymistarinoiden ja itsemäärittelyn, identiteetin, paikan sekä tilan käsitteiden avulla pyrin ymmärtämään ja tulkitsemaan sitä, millä tavalla itsemäärittely rakentuu kahden kulttuurin vaiheilla. Miten identiteetti rakentuu ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden paikoissa ja tiloissa ja vaihtelevatko nämä paikat ja tilat suhteessa siihen samaistutaanko suomalaisuuteen vai ruotsalaisuuteen. Minkälaisena nähdään tulevien sukupolvien identifikaation mahdollisuudet.

Ruotsin suomalaissiirtolaisten jälkeläisten itsemäärittely rakentuu kolmessa mentaalisessa tilassa: rajamaalla, ristiriidassa ja sovinnonteossa. Ruotsin suomalaisten toinen sukupolvi voi identifioitua suomalaisuuteen hyvinkin voimakkaasti. Kolmannen sukupolven mahdollisuus identifioitua suomalaisuuteen nähdään marginaalisena.

Tutkimukseni on myös eläytymismenetelmän koettelua. Tutkimukseni idea perustuu kirjoittajan taustan ja hänen rakentamansa tarinan suhteeseen ja toteutin eläytymismenetelmäaineiston keräämisen ja kehyskertomusten rakentamisen hieman totutusta poikkeavalla tavalla. Eläytymistarinoiden kirjoittaminen koettiin terapeuttiseksi ja vapauttavaksi kokemuksesi. Näin eläytymismenetelmällisen koettelun tulos rohkaisee eläytymismenetelmän käyttöön terapeuttisena, ja jossakin määrin myös vapauttavana menetelmänä.