"Älä ota nuorta naista töihin" : retoriikka-analyysi nuorten naisten työhönottoa koskevasta julkisesta keskustelusta

Abstract

Tutkielmani sijoittuu työn tutkimukseen, tarkemmin sanottuna naisen aseman tarkasteluun työmarkkinoilla. 2000-luvun työelämään kuuluvat epätyypilliset työsuhteet, kuten osa-aikaisuus ja määräaikaisuus sekä korkea työttömyys ja työmarkkinoiden epätasapaino. Kilpailu työpaikoista muuttuu yhä ankarammaksi ja työntekijän joustavuus on tärkeä kilpailutekijä. Suomessa sukupuolten väliset hierarkkiset jaot ja erot säilyvät edelleen. Työmarkkinoilla naisia ja miehiä lähes yhtä paljon ja naiset ovat nykyisin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Tästä huolimatta kaikista määräaikaisista työntekijöistä yli 70 prosenttia on naisia. Vaikka muodollinen tasa-arvo miesten ja naisten välillä on saavutettu, hierarkkiset erot säilyvät edelleen. Työelämä on edelleen jakautunut naisten ja miesten asemiksi, paikoiksi ja palkoiksi. Esimerkiksi naisten ja miesten välisiä palkkaeroja on pyritty selittämään erilaisilla teorioilla ja syitä on etsitty niin tuottavuudesta kuin sukupuoleen liitetyistä ominaisuuksistakin. Yhtenä syynä naisten verrattain heikompaan työmarkkina-asemaan on pidetty perhepoliittisten kustannusten kasaantumista äidin työnantajalle. Tämä aiheuttaa nuoriin naisiin kohdistettuja ennakkoluuloja. Olen tutkielmassa käsitellyt nuorten naisten työhönotosta käytyä julkista keskustelua. Tutkielman aineistona ovat työnantajatahon, poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen kirjoituksia aiheesta. Retoriikka-analyysin avulla olen tarkastellut niitä argumentaatiotekniikoita, joita eri tahot käyttävät vakuuttaakseen yleisönsä. Käytetyimpiä argumentaatiotekniikoita kirjoituksissa olivat auktoriteettiin vetoaminen sekä määrällistäminen. Syy-seuraussuhteide